Turun Sanomat Lukijan kolumni 30.5.2015

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Koulutusta ei ole varaa heikentää

Uusi hallitus linjaa yliopistokoulusta niin, että yhä useampi opiskelija lopettaa kandidaatin tutkintoon ja siirtyy työelämään. Maisterista tulee harvinaisuus. Heikommin koulutettua väkeä halutaan työelämään sen kasvaneista vaatimuksista – ja juhlapuheista – piittaamatta.

On myös suunniteltu ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kolmesta kahteen vuoteen. Tämä merkitsisi ammattipätevyyden heikentämistä. Työuria kun halutaan pidentää hinnalla millä hyvänsä.

Ei ole todennäköistä, että opiskeluajan lyhentäminen onnistuttaisiin toteuttamaan opettamalla vain "tärkeät" asiat. Tässä toimii vanhan professorin toteamus opiskelijoilleen, että puolet hänen opettamastaan on pötyä, mutta kukaan ei tiedä, kumpi puoli. Ei todellakaan voida sanoa, mikä osa opitusta on tärkeintä ja mikä vähemmän tärkeää. Vasta tulevaisuus saattaa sen paljastaa ja mahdollisesti kunkin tutkinnonsuorittajan kohdalla vielä yksilöllisellä tavalla.

Ottaen huomioon kaikkien alojen tietämyksen ja työelämän vaatimusten räjähdysmäisen kasvun, tutkintojen laajuutta pitäisi pikemminkin kasvattaa kuin supistaa. Opittavaa on vuosi vuodelta yhä enemmän, ja tieto on aikaisempaa monimutkaisempaa sekä vaativampaa.

Varsinkaan taantuman kourissa tuskailevalla kansakunnalla ei ole varaa lähettää työmarkkinoille epäpäteviä pikakoulutettuja. Tämä ei lisää kaivattua taloudellista tehokkuutta ja kasvua. Käytännössä opitaan tietenkin työelämän taitojen yksityiskohdat, mutta ne rakennetaan koulutuksessa opitun varaan. Jos tämä perusta jätetään aikaisempaa puutteellisemmaksi, koko rakennelmasta muodostuu hatara.

Kolmas koulutuksen heikennystä edustava hanke on tekeillä oleva lukioiden äidinkielen opetussuunnitelma. Siinä esitetään laajan tekstikäsityksen periaate, jonka mukaan kirjallisuus on vain yksi laji tekstejä muiden joukossa. Kuvien katselu ja videoiden tekeminen olisivat yhtä tärkeitä kuin kirjallisuuden lukeminen. Lukiolainen ei sitten ehkä joudu opiskeluaikanaan lukemaan yhtään kaunokirjallista teosta.

Sen sijaan hän perehtyy lyhyihin teksteihin ja kuvamateriaaleihin sekä niiden tuottamiseen. Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan luonnollisesti medialukutaitoa, mutta sen oppimisen ei tulisi tapahtua kirjallisuuden kustannuksella. Nuori, joka ei ole koskaan lukenut kirjallisuutta, jää vaille lukemisen antamaa kypsyyttä ja kykyä syvälliseen, pitkäjänteiseen ajatteluun.

Nämä koulutukseen kaavaillut muutokset vahvistavat sitä pinnallisuuden ja suoranaista koulutusvastaisuuden tendenssiä, jonka informaatioteknologian suuret muutokset ovat tuoneet lasten ja nuorten elämään. Koulutuksen ei tulisi mennä ehdoitta mukaan tähän surffailumaailmaan, vaan toteuttaa laadukasta ja syvällistä koulutusideaalia.

Pekka Pihlanto
professori emeritus

Turku

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150530 (20150530) o Kotisivu o Webmaster