Uusi Suomi 5.6.2015 13:10 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Lukukausimaksut EU:n ulkopuolelta tuleville

Pekka Pihlanto

Uuden hallitusohjelman mukaan Suomeen EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta tullaan perimän lukukausimaksut. Tätä on eräiltä tahoilta vastustettu muun muassa sanomalla, että kokemukset muualla osoittavat, että lukukausimaksut vähentävät korkeakouluihin tulevien ulkomaalaisten määrää. Niinpä pelätään, että kansainvälisten osaajien virta Suomeen tyrehtyy.

Ensisijainen perustelu näille lukukausimaksuille on vastavuoroisuus. Jos suomalainen opiskelija haluaisi mennä opiskelemaan kyseisiin maihin, hän joutuisi maksamaan lukukausimaksun. Miksi taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevan Suomen pitäisi subventoida EU:n ulkopuolelta tulevia opiskelijoita? Usein todetaan, että maksuttomalla opetuksella saamme maahan "ulkomaisia osaajia". Voi perustellusti kysyä, onko opiskelija ylipäätään vielä mikään osaaja, korkeintaan lupaus sellaisesta.

Osaajia tulee valmistuttuaan paitsi kotimaan opiskelijoista, joiden koulutuksesta olemme todellisuudessa vastuussa, ja myös EU:n ja Eta-alueelta saapuvista opiskelijoista. Mikään yliopistoistamme ei kuitenkaan ole tietääkseni valitellut opiskelijapulaa. Päin vastoin, hallituksen näkemyksen mukaan meiltä valmistuu liikaakin maistereita. Edelleen, tohtorintutkinnon suorittaneiden työttömyyden on todettu äskettäin lisääntyneen huolestuttavasti.

Miksi siis haluaisimme EU:n ja Etan ulkopuolelta suuria määriä opiskelijoita ilmaisten opiskelupalvelujen ääreen? Ne ulkomaalaiset opiskelijat, joilla on varaa, hakeutuvat opiskelemaan maineikkaimpiin yliopistomaihin kuin Suomeen. Ei liene osoitettu, että nimenomaan varattomat ulkomaiset opiskelijat olisivat erityisiä osaajareservejä.

Lukukausimaksuja vastustetaan monista syistä. Opiskelijajärjestöt pelkäävät, että kun lukukausimaksujen pää on saatu auki, niitä aletaan periä myös kotimaisilta opiskelijoilta. Tämä on jonkinlaista hätävarjelun liioittelua, jossa ei paina se, että niukentuvilla koulutusvaroilla tuettaisiin muualta, väkirikkaista maista kuten Kiinasta ja Venäjältä tulevia opiskelijoita. Nämä maat eivät suinkaan ole köyhiä, kuten niiden asevarustelubudjetitkin kertovat.

Lukukausimaksuja vastustavat myös eräät organisaatiot, jotka pyrkivät lähinnä ideologisin perustein edesauttamaan kansainvälisyyttä. Lisääntyvä kansainvälisyys on varmasti Suomelle ja suomalaisille hyödyksi, mutta sitä ei tule tavoitella millä hinnalla hyvänsä. Vastavuoroisuus on terve pohja, jolle tätä toimintaa tulisi rakentaa.

Ei Suomi ole niin suuri ja rikas maa, että se voisi toimia globaalina ilmaiskoulutuksen antajana. Kieltämättä eräät pohjoismaat ovat kunnostautuneet monellakin alueella maailman ominatuntoina, mutta niillä on siihen ehkä paremmat taloudelliset ja muutkin resurssit kuin Suomella.

Tilanteessa, jossa uusi hallitus joutuu leikkaamaan monien hyvin heikossa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa olevien toimeentuloa – ja kiistellään jopa joistakin 200 miljoonan euron säästöistä – on suorastaan arvotonta nostaa meteliä sellaisten ryhmien kärsimistä eduista, joiden koulutuksesta ja toimeentulosta ovat vastuussa aivan muut kuin suomalaiset.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150605 (20150605) o Kotisivu o Webmaster