Uusi Suomi 18.6.2015 10:18 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Mitä Putin lienee tarkoittanut?

Pekka Pihlanto

" Paras takuu Suomen turvallisuudelle on Suomen neutraalisuus, Putin sanoi lehdistötilaisuudessa, joka pidettiin hänen ja Niinistön tapaamisen lopuksi." (IS 18.6.). Miten tämä on ymmärrettävä?

Ruotsalaiset tulkitsivat niin, että Putin uhkasi Suomea. Uhkauksen saa kyllä hakea rivien välistä ja pistellä joukkoon omiaan: jos Suomi liittyy Natoon, sen turvallisuus heikkenee, koska Venäjä suuntaa ohjuksia suomalaisiin kohteisiin ja lisää valmiuksiaan rajan tuntumassa. Tosin siellä ei lienen puutetta materiaalista tälläkään hetkellä.

Voi sen niinkin tulkita, että saamme olla rauhassa, kunhan emme liity Natoon (ja jos Pohjois-Euroopan sotilaspoliittinen tilanne säilyy muutoinkin ennallaan). Suomen kansan Nato-kielteinen enemmistö on siis tässä mielessä oikeassa ja Nato-haukat väärässä. Nato-myönteiset ovat itse asiassa jälkijunassa: olisi pitänyt liittyä aikanaan – silloin, kun "kukaan ei meitä uhannut".

Venäjän aggressiivisen, laajenemishaluisen luonteen paljastuttua Krimin ja Ukrainan tapahtumien myötä, oltiin meillä jäsenyyden kanssa jo myöhässä. Mutta nämä tapahtumat myöskin osoittivat, että Venäjän naapurit eivät ole enää yhtä turvassa kuin aikaisemmin. Toki entiseen Neuvostoliittoon kuuluneet maat ovat ensimmäisinä liipaisimella. Nyt vain keskustellaan siitä, ovatko Natoon kuuluvat Baltian maat turvassa "viidennen artiklan" mukaisesti vai eivät. Ja mikä on Suomen asema Natoon ja myös entiseen Neuvostoliittoon kuulumattomana maana.

Siitä voidaan olla melko varmoja, että mikäli Baltian maat eivät kuuluisi nyt Natoon, niiden asema olisi nykyistä selvästi turvattomampi. Pienet vihreät miehet alkaisivat ehkä aiheuttaa miestappioita niin Baltian maiden kuin Venäjänkin armeijoille, vaikka siellä ei venäläisiä olisikaan.

Presidentti Niinistö spekuloi keskustelua Putinin kanssa seuraavasti: "Jos olisi kysytty, voiko Suomi liittyä Natoon, niin ilman muuta hän olisi vastannut kuten ennen: venäläisten mielestä ei, mutta se on Suomen asia." Jos arvaus on oikea, Suomen on perusteltua pitää edelleen Nato-optio auki, vaikka ainakin päättäjämme tietävät, että se on enemmän tai vähemmän teatteria.

Se on kuitenkin viesti naapurille, että jos uhka alkaa kasvaa sietämättömäksi, Suomi voi ruveta kaivelemaan optiota naftaliinista. Nato-optiosta puhuttaessa jätetään kuitenkin yleensä mainitsematta, että jäsenyyden hakuprosessi on kansanäänestyksineen ja jäsenmaiden hyväksymismenettelyineen kiusallisen pitkä.

Prosessin kuluessa maamme ehtisi joutua monenmoisen painostuksen ja kiusanteon kohteeksi niin diplomaattisella, taloudellisella kuin sotilaallisellakin rintamalla. Ja epävarmaa kuitenkin on, olisivatko Etelä-Euroopan maat, esimerkiksi Kreikka, halukkaita ottamaan Suomen mukaan kerhoon.

Status quo on sittenkin meille turvallisin olotila tällä hetkellä.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150618 (20150618) o Kotisivu o Webmaster