Turun Sanomat Lukijan kolumni 4.8.2015

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Taloudellinen ajattelu hukassa

Sosiaalisessa mediassa ja joskus lehtien haastatteluissakin näyttää taloudellinen ajattelu olevan hukassa. Ei muisteta vanhaa kansanomaista sanontaa: "veli on velka otettaessa, veljenpoika maksettaessa". Vanhemmalle väelle saattaa tulla mieleen myös George Malmstenin rallin sanat: "Ainahan on maksettava, eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu...".

Monen mielestä valtion pitäisi maksaa sitä ja tätä, mutta ajatustakaan ei uhrata sille, että maamme on jo nyt velkaantunut korviaan myöden. Siten kaikki lisäedut on rahoitettava velalla, joka on joskus maksettava takaisin. Suomihan maksaa velkansa.

Tällainen huoleton ajattelu on tietenkin tullut erityisesti esiin Kreikan taloudellisen tragedian yhteydessä – joku voisi puhua tragikomediastakin. Ei ole sinänsä ihme, jos kiihtyneet kreikkalaiset mielenosoittajat kertovat haastattelijoille, että he ovat ihmisiä, eivätkä numeroita – ja tarkoittavat, että Kreikalta ei pitäisi vaatia valtion menojen leikkauksia.

Mutta monet muutkin ovat sitä mieltä, että lisälainan saamisen ehtona ei saisi vaatia Kreikan taloutta kohentavia ehtoja eli elintason alentamista, jollainen suoritettaisiin oman valuutan olosuhteissa devalvaatiolla – yhdessä yössä. Jopa Nobel-palkinnon saanut amerikkalainen taloustieteilijä on moittinut Kreikan velkojia liian tiukoista lainaehdoista. Helppo sanoa, sillä hän ei joudu maksumieheksi.

Kaikkein käsittämättömimpiä ovat eräiden suomalaisten näkemykset, joiden mukaan Kreikalta ei pitäisi vaatia lainojen takaisinmaksua, eikä lisälainoilta kunnon ehtoja. Perusteluksi riittää jopa se, että "tavalliset kreikkalaiset eivät ole nähneet senttiäkään näistä lainarahoista". Tietenkin uusista valtion ottamista lainoista menee huomattava osa vanhojen lainojen maksuun – eli pankeille, mutta toinen vaihtoehto olisi, että vanhat lainat maksettaisiin pois omalla rahalla.

Kreikkalaisten alunperin lainaamat rahat ovat menneet Kreikan tuloihinsa nähden suhteettoman korkean elintason ylläpitoon: ylisuuriin eläkkeisiin, kolmannentoista kuukauden palkkoihin ja muihin kreikkalaisiin erikoisuuksiin. Osa lainoista on käytetty valtion menoihin, jotka olisi pitänyt maksaa verovaroilla, joita ei veronkierron takia ole koskaan saatu valtion kassaan. Eli on perätön väite, etteivät tavalliset kreikkalaiset olisi hyötyneet lainoista.

Jos kreikkalaisten ei tarvitsisi maksaa velkojaan, ne tulisivat suurelta osin muiden euromaiden veronmaksajien maksettaviksi ¬– meidänkin. Tämä on tietysti väärin. Luottotappioiden pitäisi kohdistua huonot lainapäätökset tehneisiin pankkeihin, mutta poliitikot ovat nähneet hyväksi, että pankkeja ei päästetä kaatumaan.

Meidänkin veronmaksajaltamme voidaan vaatia aina vain lisää – ja toki Suomi voi ottaa itsekin uutta velkaa veronmaksajien piikkiin. Rautalangasta vääntäen: jos säälimme kreikkalaisia ja annamme heidän velkojaan anteeksi ja vielä lisää uutta velkaa ilman tiukkoja ehtoja, me maksamme.

Pekka Pihlanto
professori emeritus

Turku

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150805 (20150805) o Kotisivu o Webmaster