Uusi Suomi 14.8.2015 09:56 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Omistajat kärsivät johtajan palkanalennuksesta

Pekka Pihlanto

Eräät yritysjohtajat ovat suostuneet palkanalennuksiin, osallistuakseen näin vallitsevassa lamatilanteessa omalta osaltaan talkoisiin. Vaikka tämän eleen taloudellinen vaikutus on vähäinen, sen symboliarvo esimerkkinä on huomionarvoinen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tavallista, että suurituloiset lahjoittavat suuriakin summia hyväntekeväisyyteen. Meillä muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on alentanut omaa palkkiotaan muutama vuosi sitten.

Kaikki johtajat eivät tietenkään seuraa esimerkkiä. Yksi näistä on erään finanssikonsernin johtaja. Tämä on vapaa maa. Johtaja kertoo haastattelussa (HS 13.8.), että hänen palkastaan puolet riippuu yhtiön tuloksesta ja osakekurssista, minkä vuoksi hän ei voi alentaa palkkaansa omistajien kärsimättä.

Maalaisjärjellä ajatellen omistajat hyötyisivät johtajan palkanalennuksesta, ja voisivat jakaa sen vaikkapa lisäosinkoina itselleen. Mutta ei, asia on monimutkaisempi. Konserninjohtajalle maksetaan kiinteän kuukausipalkan lisäksi palkkioita, mikäli hän on saanut ponnisteltua yhtiön voiton ja osakkeiden pörssikurssin korkeammalle tasolle kuin se muuten olisi. Kun näin tapahtuu, hän tahkoaa rahaa omistajille, ja saa siitä vaivanpalkakseen oman siivunsa.

Sivumennen sanoen kukaan ei voi olla varma, johtuuko hyvä tulos ja sen mukana kohonnut osakekurssi johtajan ponnisteluista, mutta tiedetään, että hän on ahertanut palkkioiden kannustamana pitkää päivää ja uhrannut muun muassa muutoin golfin peluuseen menevää vapaa aikaansa. Täytyyhän tämän uhrauksen jossakin näkyä – vaikka yhtiössä on muitakin työntekijöitä, jotka työskentelevät saman päämäärän hyväksi.

Johtajalle maksetaan tulospalkkioita juuri sen takia, että hän motivoituisi työskentelemään omistajien etujen mukaisesti ja yltämään huippusuorituksiin, joihin ei päästä isollakaan kuukausipalkalla. Palkansaajien keskuudessa tunnettu perinteinen sanonta: "Ei näillä palkoilla..." pätee siis huipputasollakin.

Jos siis johtaja alentaisi tulospalkkioitaan vaikkapa viidellä prosentilla, hänen motivaationsa heikkenisi samassa suhteessa, ja yhtiön tulos putoaisi vastaavasti. Ketjureaktio etenisi, ja omistajat jäisivät nuolemaan näppejään laihempaa osinkotuloaan murehtien. Ja valtio eli me kaikki, kärsisi verotulojen menetyksen.

Ei siis ole mitään syytä mennä harkitsemattomiin palkkionalennuksiin. Tasavallan presidentin tilanne on toinen, sillä hänelle ei makseta tulospalkkioita, ja hänen palkkansakin on verovapaa.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150814 (20150814) o Kotisivu o Webmaster