Uusi Suomi 1.9.2015 13:13 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Raimo Sailas: Epäonnistunut eurohanke tarvitsee ihmeen

Pekka Pihlanto

Entinen hallitussihteeri Raimo Sailas kirjoittaa, että epäonnistunut eurohanke tarvitsee ihmeen (HS 1.9.). Hän luettelee euroalueen ja EU:n ongelmia lähtien demokratiavajeesta. Euroalueen hän leimaa suoraan epäonnistuneeksi. Euron luomisen aikaan vallitsi Euroopassa neuvostoimperiumin hajoamisen jälkeen ja kylmän sodan päätyttyä optimismi, jolle ei enää nykytilanteessa ole perusteita. Eurointoilijoille on kiusallista, että euron ulkopuolelle jääneet Englanti, Ruotsi ja Puola ovat menestyneet taloudellisesti hyvin. Moni euromaa on tunnetusti pahoissa vaikeuksissa ja kaikki euromaat ovat velkaantuneet nopeaan tahtiin.

Sailas listaa matkan varrella tehtyjä virheitä. Euroaluetta luotaessa tehtiin useita selvityksiä, mutta niistä vastasivat lähinnä ekonomistit. Siksi selvityksistä tuli kapea-alaisia. Sivuutettiin euroon pyrkivien maiden erilaiset yhteiskuntamoraaliin ja valtion ja kansalaisten suhteisiin liittyvät käsitykset, sanalla sanoen kulttuurierot. Vaikka hyvin tiedettiin Välimeren maiden korruptio, veronkierto ja nepotismi – sekä mafia, niille ummistettiin silmät. Näiden maiden mukaanotto oli ilmeinen tietoinen virhe.

Ja virhelista jatkuu. Julkisen talouden alijäämälle ja velkaantumiselle asetettiin ylärajat, mutta velkarajoitusta rikottiin heti, ja siitä tulikin Sailaksen mukaan huono vitsi. Hän leimaa kohtalokkaimmaksi virheeksi vastuunoton muiden jäsenmaiden veloista – kaikkien piti vastata vain omista veloistaan, mutta tätä (no bailout-) sääntöä rikottiin surutta.

Komissio on yrittänyt valvoa jäsenmaiden finanssipolitiikkaa vaikeaselkoisten sääntöjen ja niiden byrokraattisen valvonnan avulla. Budjettivaltaa on näin luovutettu kansallisilta parlamenteilta Brysseliin elimelle, joka ei kanna poliittista vastuuta. Näin kansallinen itsemääräämisoikeus on kaventunut. Sailas viittaa myös rahaliiton suunnittelemiin korjaaviin toimenpiteisiin: Komission puheenjohtaja Junckerin johtama "viiden presidentin" ryhmä suosittelee integraation tiivistämistä eli aimo askelta liittovaltion suuntaan. Näin eurovaltioiden yhteisvastuu muiden veloista vain vahvistuisi.

Sailas muistuttaa, että Kataisen hallitus kavensi finanssipolitiikan kansallista itsemääräämisoikeutta vähin äänin, ilman merkittävää julkista keskustelua – ajopuuna oltiin, hän kuittaa. Sailas päättää kirjoituksensa vaatimukseen, että tämä ei saa toistua: on pohdittava tarkkaan, mikä on Suomen kansallinen etu.

Sailaksen puheenvuoro on merkittävä kannanotto, johon järkevä, euroon ja EU:hun kiihkottomasti suhtautuva kansalainen voi yhtyä. Eurointoilijoille voi tulla tässä nikotuskohtauksia, sillä ideologia ei järkeä ja realismia tottele. Viimeksi mainituista ominaisuuksista tuntuu olevan huutava puute muun muassa EU:n ja euroalueen virkamiesten ja monien poliitikkojenkin keskuudessa.

Miksi saimme lukea näin realistiseen ja kriittisen puheenvuoron merkittävältä entiseltä valtiovarainministeriön virkamieheltä? Juuri siksi, että hän entinen – siis eläkkeellä. Maassamme on suuri joukko kansantalouden asiantuntijoita muun muassa valtionhallinnon piirissä, mutta he pitävät yleensä kielensä keskellä suuta: on pakko tai ainakin viisasta myötäillä hallituksen näkemyksiä. Oman värinsä tähän pohdiskeluun antanee myös Sailaksen demaritausta. Oppositiosta on helpompi lausua ikäviä totuuksia kuin hallituspuolueen riveistä.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150901 (20150901) o Kotisivu o Webmaster