Vakka-Suomen Sanomat 11.9.2015

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
EU: sekoitus vapautta ja pakkoa

EU:ta on pidetty alusta alkaen vapauden perikuvana: ihmisten, palvelujen, tavaroiden ja pääoman vapaa liikkuvuus korostaa rajojen suhteellisuutta. Kaupankäynnissä ja työnhaussa on vapaus ylittää rajat vaivattomasti kaikkien hyvinvoinnin edistämiseksi.

Nyt on ilmennyt, että näitäkin vapauksia voi käyttää myös väärin. Jo aikaisemmin finanssikriisiä voi pitää esimerkkinä siitä, että rajojen ja rajoitusten puute mahdollistivat rahoituskuplan syntymisen ja siten myös sen puhkeamisen.

Nyt Etelä-Eurooppaan tulvivat laittomat maahanmuuttajat käyttävät ihmisten vapaan liikkumisen periaatetta hyväkseen – osa hengen hädässä, osa tavoitellakseen korkeampaa elintasoa. Todellisen avun ja suojan tarpeessa olevia on tietenkin autettava, mutta tulijoiden kokonaismäärään sisältyy usein vaikeasti tunnistettava elintasomatkustajien osuus.

Alunperin tiedettiin, että rikolliset tulevat käyttämään hyväkseen vapaan liikkumisen periaatteita, mutta ilmeisesti katsottiin, että näiden sivuvaikutusten haitat hukkuvat menettelystä koituviin hyötyihin. EU:n alueelle luvatta tulevat syyllistyvät tieten tahtoen rikokseen, mutta siihen suhtaudutaan ymmärtäväisesti: ihmisten vapaan liikkumisen periaatetta ei ole ryhdytty rajoittamaan – paitsi ehkä Unkarissa, mutta paheksumisen aallon myötäilemänä.

Mitä tekee EU? Komissio suunnittelee pakottavia säännöksiä, joilla jokaiselle jäsenmaalle, joka on hyväksynyt ihmisten liikkumista säätelevän Schengenin sopimuksen, määrätään pakolaiskiintiö. Maiden sisällä, esimerkiksi Suomessa, ryhdytään kuntia pakottamaan pakolaiskeskusten perustamiseen ja siten ottamaan pysyvästi alueelleen maahanmuuttajat, jotka saavat turvapaikkaoikeuden. Tämä merkitsee sitä, että veronmaksajat pakotetaan kustantamaan maahanmuuttajien aiheuttamat kustannukset.

Maahanmuuttajien liikkumisvapauden kustannukset sälytetään siis pakolla jäsenmaiden, niiden kuntien ja veronmaksajien harteille. Vapauksillaan profiloitumaan pyrkinyt EU alkaa muistuttaa yhä enemmän pakkoyhteisöä. Liittovaltiokehitys tulee vauhdittamaan tätä prosessia. Varsinkin pienille jäsenmaille jää käskyjen toimeenpanijan ja maksajan rooli.

Työkykyisistä maahanmuuttajista on toisaalta myös hyötyä työvoimapulan yllättäessä. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto on katsonut, että väestön vanhenemisen myötä maassamme tullaan tarvitsemaan runsaasti työvoimaa, ja siksi maahanmuuttajat ovat tervetulleita.

Nyt kun EU:ssa on pakollisuus astumassa yhä voimakkaammin esiin, olisi viisasta harkita yrityksille maahanmuuttajien työllistämisvelvollisuutta. Hallitus voisi asettaa kriteerit, joiden mukaan määräytyisi tietyn minimikoon ylittävien yritysten työllistettävien määrät. Näin yritykset pääsisivät osallistumaan talkoisiin, ja mahdollisimman moni maahanmuuttaja sijoittuisi heti kotoutuskoulutuksen jälkeen työelämään.

Pekka Pihlanto

Turku/Velkua

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20150916 (20150916) o Kotisivu o Webmaster