Uusi Suomi 11.12.2015 16:33 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Pidetään kiinni siitä itsenäisyydestä, joka maallamme vielä on

Pekka Pihlanto

Itsenäisyyspäivä meni jo, mutta maamme itsenäisyys on ajankohtainen asia vuoden jokaisena päivänä. Siitä puhumiseen ei tarvita kunniamerkkien säihkettä eikä kalliita muotiluomuksia.

Maan itsenäisyys ymmärretään yleensä niin, että se joko on tai sitä ei ole. Itsenäisyys on kuitenkin myös suhteellista. Sitä voi olla enemmän tai vähemmän. Valtion itsenäisyyshän merkitsee lyhyesti sanoen sitä, että se saa päättää itse omista asioistaan, tarvitsematta kysyä lupaa muilta. Sotien jälkeinen suomettumisen aika oli valtiollisen sananvapauden suhteen rajoittunutta. Itänaapurimme ja eräät omatkin kansalaisemme tarkkailivat silloin tarkasti, mitä meillä naapurista sanottiin ja minkälaisia suhteita pidettiin länteen. Tietenkin normaalioloissakin sanomisen rajat ovat aina olemassa, ja ellei niitä säätele mikään muu, niin ainakin hyvät tavat ja diplomatian säännöt.

Suuri muutos Suomen valtiollisessa elämässä oli maamme liittyminen Euroopan Unioniin ja rahaliittoon. Rahaliiton jäsenyyden seurauksena rahayksiköksemme tuli euro. Tällaisiin valtioliittoihin osallistuminen edellyttää monien yhteisten sääntöjen hyväksymistä, mikä tarkoittaa oman päätösvallan rajaamista ja siten itsenäisen päätösvallan kapenemista. Rahaliiton jäsenenä olemme joutuneet tukemaan muun muassa Kreikkaa paitsi selvällä rahalla, myös vakuuksilla, jotka voivat joskus langeta maksettaviksi. Täysin itsenäinen valtio ei joutuisi maksamaan toisten velkoja.

Viime kuukausina olemme voimattomina saaneet seurata suurten pakolaisjoukkojen saapumista maahamme EU:n vapaan liikkumisen periaatteen nojalla. Hädänalaisia on autettava, mutta tähän joukkoon sisältyy todennäköisesti myös pelkästään leveämpää leipää tavoittelevia ihmisiä ja jopa terroristeja. Täysin itsenäisellä valtiolla olisi valta valvoa paremmin rajojaan. Minusta tuntuu, että viranomaisillamme ei ole ollut rohkeutta käyttää täysimääräisesti sitäkään päätösvaltaa, jota meillä vielä EU:n jäsenenä on.

Luetteloa itsenäisen päätösvallan rajoituksista voisi jatkaa, mutta riittäkööt nämä osoittamaan, että myös nykyisin valtioiden itsenäisyys voi olla varsin suhteellista.

Kuulumisesta EU:hun ja euroalueeseen on epäilemättä ollut Suomelle hyötyä – paitsi taloudellisesti, myös maan turvallisuuden kannalta. Presidentti Mauno Koivisto on tunnustanut jälkeenpäin, että eräs keskeinen syy EU-jäsenyyden hyväksymiselle oli hänellä maan turvallisuus: EU:n jäsenenä kuuluisimme selkeästi lännen leiriin, jonka uskotaan meitä tarpeen tullen tavalla tai toisella auttavan. Onkin hyvin vaikea laskea, mikä on tähän mennessä ollut näiden jäsenyyksien kokonaishyöty tai -haitta. Eroaminen rahaliitosta tai myös EU:sta ei olisi ongelmatonta, jos edes juuri mahdollistakaan.

Valtiollisten päättäjiemme on kuitenkin syytä punnita hyvin tarkkaan, tulisiko meidän tiivistää integraatiota eli suhteitamme EU:hun nykyisestä. Joillakin väikkyy mielessään Euroopan liittovaltio. Sen myötä kuitenkin valtiollisen itsenäisyytemme viimeiset rippeetkin annettaisiin tosiasiallisesti pois, sillä pienen maan sanavalta on yhteisössä jo tähänastisten kokemusten mukaan vähäinen. Tässä kannattaa muistella Sotamarsalkka Ehrensvärdin sanoja: "Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun" – jotka voimme edelleen lukea Suomenlinnan paadesta.

Tosin EU-maiden osoittama itsekkyys ja omien etujensa ajaminen esimerkiksi pakolaisasiassa viittaa siihen, että EU:n tiivistyminen ainakaan liittovaltioksi asti ei tunnu todennäköiseltä – ainakaan lähiaikoina, jos koskaan. Myöskään meidän ei kannata lähteä ajamaan tällä hevosella, jonka hengissä oleminen näyttää melko epävarmalta.

(Teksti perustuu Velkuan Marttayhdistyksen Itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2015 pidettyyn puheeseen; osia siitä on julkaistu Vakka-Suomen Sanomissa 8.12.2015).

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20151211 (20151211) o Kotisivu o Webmaster