Uusi Suomi 29.2.2016 17:48 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Opintolainaa vai ei?

Pekka Pihlanto

Pitäisikö opiskelijoiden ottaa opintolainaa vai eikö? Tämä ikuisuuskysymys on taas kerran noussut esille kun hallitus aikoo leikata opintotuista jopa neljänneksen. Myös tukien saamisen ehtoja aiotaan kiristää valmistumisen nopeuttamiseksi.

Moni katsoo, että opiskelu on investointi opiskelijan omaan tulevaisuuteen, ja se tuottaa opiskelijalle selvää rahaa, sillä tutkinnon suorittanut saa todennäköisesti paremman työpaikan ja parempaa palkkaa kuin ilman tutkintoa. Investointi rahoitetaan yleensä pääomalla: lainalla tai omilla varoilla. Siksi opintolaina on luonnollinen rahoitusmuoto.

Tähän taas sanotaan, että työpaikan saaminen ei ole nykyisin suinkaan varmaa – paitsi opiskeluaikana. Lisäksi vain tiettyjen alojen tutkinnot ovat suorittajilleen tuottavia, kuten esimerkiksi lääketieteen, kauppatieteiden ja oikeustieteen, mutta tarvitaan myös vähemmän tuottavien alojen osaajia. Siten olisi oikeudenmukaista tukea opiskelua. Perustelu ei kuitenkaan ole pätevä tuottoisan työpaikan tuottavien alojen osalta. Pitäisikö siis tukea vain tiettyjä matalapalkka-aloille johtavia tutkintoja?

Edelleen sanotaan, että opintotukien leikkaaminen johtaa lisääntyvään työssäkäyntiin, mikä tunnetusti pidentää opiskeluaikoja. Uudistukseen liittyvä ehtojen kiristäminen niin, että etuja ei saisi tietyn maksimin ylittävältä opiskeluajalta, pyrkii vähentämään työssäkäyntiä opiskelujen ohessa.

Eräs keskeinen perustelu opintolainapainotteiselle järjestelmälle on se, että ilmaishyödykettä ei arvosteta. Puolitehoinen opiskelu ja laaja harrastustoiminta opiskelun ohessa ovat merkkejä tästä. Kun opiskelijalla on lainan muodossa tietty taloudellinen vastuu valmistumisestaan ja ”oikeisiin töihin” pääsystä, hänellä on korkeampi motivaatio suoriutua opinnoistaan, kuin silloin kun opiskelu on käytännöllisesti katsoen ilmaista.

Ilmainen opiskeluoikeus merkitsee erään käsityksen mukaan myös sitä, että tutkintoa vailla olevat veronmaksajat osallistuvat opiskelijoiden hyödyksi tulevan investoinnin rahoittamiseen. Onko tämä kohtuullista? Tässä on yksi vasta-argumentti sille ajatukselle, että kansalaisten tasa-arvo vaatisi valtiorahoitteista opiskelua.

Yhteiskunta tukee nykyisin opintolainaan turvautuvia merkittävin eduin, ja maksetaanhan opintotukea edelleen leikkausten jälkeenkin. Tilanne ei siis ole kansainvälisesti ottaen huono. Monissa muissa maissa opiskelijoiden edut ovat paljon heikommat kuin meillä.

Opiskelijoita ei varmaankaan lohduta se, että yhteiskunnat eivät voi koskaan olla taloudellisesti tasa-arvoisia – tällaistahan on jo kokeiltu huonolla menestyksellä. Siitä ei siis päästä mihinkään, että rikkailla on paljon paremmat mahdollisuudet hoitaa elämänsä materiaaliset ja sivistystarpeet kuin köyhillä.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20160301 (20160301) o Kotisivu o Webmaster