Uusi Suomi 5.3.2016 18:15 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa

Pekka Pihlanto

Suomalaislapset lukevat koko ajan vähemmän ja ilottomammin. Sanavarasto surkastuu: omalla ajallaan lukeva 17-vuotias hallitsee 50 000–70 000 sanaa; nuori, joka ei lue, vain runsaat 15 000. Alle puolet yli kymmenvuotiaista lukee kirjoja vähintään kerran viikossa. Tutkittu tieto lukuhalujen katoamisesta on niukkaa ja repaleista, mutta ilmeisin syypää ei ehkä olekaan lukutaidon pahin vihollinen eli netti (Yle 3.3.2016).

Tässä on miettimistä lasten vanhemmille ja vähän muillekin. Eräs tutkija tosin rauhoittelee, että nuoret lukevat, mutta muuta kuin paperikirjoja, siis lähinnä tietokoneen näytöltä ja muista sähköisistä välineistä. Kuitenkin sanavaraston laajuusero kirjoja lukeneiden ja muiden kesken kertoo omaa karua kieltään.

Lisäksi jokainen kirjallisuuden lukemista harrastava tietää, miten paljon tämä harrastus avartaa omaa ajattelua ja mielikuvitusta sekä antaa tyydytystä elämään. Lukemisen antaman mielihyvän vastapainona ei tule krapulaa. Lukemalla kirjoja lapset ja nuoret kehittävät maailmankuvaansa. He kokevat kirjan henkilöiden tunteita ja elävät näiden elämää. Erityisesti nuortenkirjojen klassikot tarjoavat ajatonta rakennusainesta nuorten maailmankuvalle. Ihmisen ei tarvitse – eikä hän voikaan – kokea itse kaikkea ja matkustaa kaikkialle, vaan hän voi hankkia elämyksiä ”virtuaalisesti”, lukemisen ja ajattelun kautta.

Pinnallinen netissä surffailu ei antane vastaavaa kestävää tyydytystä, eikä opeta samalla tavalla pitkäjänteisyyttä kuin kirjojen loppuun lukeminen. On valitettavasti ilmeistä, että laajalti kirjat korvanneiden netin ja elokuvankin tarjonta, johon lapset ja nuoret törmäävät, on monesti arvotonta, jopa vahingollista roskaa – vaikka myös poikkeuksia on. Tietysti kirjahyllystäkin voi löytyä vastaavaa tavaraa.

Kirjojen lukemisen kehittämää ajattelukykyä, mielikuvitusta ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan työelämässäkin alalla kuin alalla. Ja ellei nuori osaa kunnolla lukea, opiskelutie katkeaa häneltä alkuunsa, eikä hän edes sinne halua.

Kaikki eivät voi työllistyä netin käyttäjäksi, ja vaikka tietokone kuuluukin lähes jokaiseen työtehtävään, näilläkin tehtävillä on tasoeroja, jotka näkyvät työn mielenkiintoisuudessa ja palkkauksessa.

Se joka osaa kunnolla lukea, osaa todennäköisesti myös kirjoittaa hyvin. Siinäkin on taito, jota työ- ja muussakin elämässä tarvitaan.

Lukemisen suositteleminen ei ole siis mikään aivopesun yritys tai mainostajan puheenvuoro, vaan hyvää tarkoittava neuvo niille, jotka voivat vaikuttaa lasten ja nuorten lukemistottumuksiin.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20160305 (20160305) o Kotisivu o Webmaster