Uusi Suomi 10.3.2016 11:24 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Idealistinen EU on pahassa raossa

Pekka Pihlanto

EU:n viimeisin paha kompurointi liittyy pakolaistulvaan. Sen perussyyt ovat tietenkin Syyrian sota ja muidenkin lähtömaiden köyhyys sekä niiden kansalaisten vaino. Mutta miksi EU on siihen näin pahasti kompastunut? Keskeinen syy on yhteisön tiukka hirttäytyminen omiin periaatteisiinsa, jotka luotiin rauhallisissa olosuhteissa. Pahan päivän mahdollisuutta ei päästetty mieleen.

Näissä periaatteissa on sitten pyritty pysymään: erityisesti äärimmilleen tulkitussa Schengenin sopimuksessa, joka näyttää merkitsevän käytännössä vapaan liikkumisen kylkiäisenä kohdemaiden rajatonta maahanmuuttajien vastaanottovelvollisuutta ja samalla niiden veronmaksajien ehdotonta maksuvelvollisuutta. Vasta kun eräät jäsenmaat ovat lähteneet rajojaan sulkemalla valvomaan omia etujaan, josta EU ei heidän tulkintansa mukaan välitä, periaatteet ovat alkaneet rakoilla – mikä ei tosin ole ennen näkemätöntä EU:ssa.

EU:n ahdinkoa on pahentanut suurten naapurivaltioiden itsekäs toiminta. Turkki ja Venäjä soveltavat ihmisoikeussäännöksiä kovin valikoivasti – omaa etuaan seuraten ja EU:ta tarpeen mukaan kampittaen. Näillä naapureilla ei kummallakaan ole myöskään mitään epämääräistä "yhteistä etua" ajettavanaan kuten EU:lla. Niinpä ne ovat käännelleet pakolaistulvaa säätelevää vipua oman mielensä ja etunsa mukaan.

Venäjä tyytyi toistaiseksi vain lievästi osoittamaan, että vipu on sen näpeissä, päinvastaisista puheistaan huolimatta. Turkki sen sijaan ulosmittaa kriisillä törkeästi itselleen selvää rahaa, viisumivapautta sekä muita etuja, ja EU:n on pakkotilanteessa suostuttava kiristykseen esimerkiksi maan ihmisoikeusloukkauksiin puuttumatta.

Kriisi on tässä kulminoitunut omia ja YK:n periaatteita noudattavan EU:n sekä niitä luovasti soveltavien ulkopuolisten valtioiden väliseksi väännöksi. EU-johto on alkanut vähitellen oivaltaa, että isojen ja röyhkeiden kanssa pelatessa se ei voi enää soveltaa tiukasti kaikkia hienoja periaatteita, ja niinpä se on joutunut hiukan tinkimään niistä sorvatessaan Turkin kanssa sopimusta Kreikkaan juuttuneiden pakolaisten palauttamisesta ja laillisten pakolaisten samanaikaisesta vastaanottamisesta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö viittasikin jo taannoin tunnetussa puheessaan sopimuksista ja säännöistä tinkimisen tarpeeseen.

Odotetusti periaatteita tiukasti vaalivat tahot eivät vielä asiaa ymmärrä, vaan nostivat äläkän niin presidentin puheesta kuin EU:n ja Turkin välille kaavaillusta pakolaissopimuksestakin. Tässä onkin selvästi kysymys realismin ja idealismin välisestä kamppailusta.

Tunnetusti realismilla on taipumus vetää kriisitilanteissa pitempi korsi. Tinkimätön idealismi toimii vain rauhallisissa ja vakiintuneissa olosuhteissa. Vahingot jäisivät pienemmiksi, jos idealismista osattaisiin tinkiä ajoissa – ennen kuin ollaan pakkotilanteessa ja selkä seinää vasten.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20160311 (20160311) o Kotisivu o Webmaster