Uusi Suomi 19.3.2016 17:13 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Nato ja euro vaihtoehtoja?

Pekka Pihlanto

Takaako Nato maamme turvallisuuden varmemmin kuin euro? Näin uskoo entinen professori ja talouselämän vaikuttaja ministeri Antti Tanskanen (HS 19.3.). Mutta onko niitä mielekästä verrata toisiinsa?

Harva lienee pitänyt euroa ainakaan Natoa korvaavana turvallisuustekijänä, jos turvallisuusratkaisuna lainkaan. EU-jäsenyyttä sen sijaan perusteltiin turvallisuudella presidentti Koivistoa myöden, mutta ei siitä tositurvaksi ole. Tuskin silloinkaan ajateltiin Natoa korvata – Nato vain ei kuulunut suunnitelmiin, ja syy oli itärajan takana, niin kuin nytkin.

Tanskanen keksii euro-erosta rahoituslähteen, siis säästöjä, joilla Nato-jäsenyyden aiheuttamat lisäykset puolustusmenoihin katettaisiin. Hän kaipaa valtiomiehiä tekemään näitä jämäköitä päätöksiä.

Jos aloitetaan valtiomiehistä, sellaisia ei ole maassamme näkynyt aikoihin – presidentti Niinistöä lukuun ottamatta, mutta hänen valtansa rajoittuu lähinnä arvovaltaan. Nykyhallituksesta ei tällaisia päättäjiä löytyisi – Alexander Stubb tosin kannattanee Nato-jäsenyyttä, mutta ei hallitus, eikä myöskään eduskunta.

Edelleen kantona Nato-kaskessa on kansan selvän enemmistön vastahakoisuus, mikä heijastuu suoraan poliitikkojen näkemyksiin. Stubb ja muutama muu kokoomuspääsky eivät kesää tee. Eri asia on se, että tosiasiallisesti Nato on ainoa uskottava turvamme, kaikki muu on uskon ja naapurin hyväntahtoisuuden varassa. Käsittääkseni Nato-juna meni meiltä jo, paljolti kiitos Putinin politiikan.

Kuten Tanskanen kirjoittaa, euro-jäsenyys on meille todellakin suuri taloudellinen rasitus ja se tulee olemaan totaalisempi itsenäisyyden menetys kuin Nato-jäsenyys olisikaan. Eurosta luopuminen olisi kuitenkin arvaamaton prosessi – kuka ottaisi riskin?

Lisäksi markan paluuseen sisältyisi yksi turvallisuuspoliittinen takaisku: nykyisessä uudenlaisen sodankäynnin maailmassa vihollinen saattaisi pyrkiä iskemään kimppuumme valuuttaamme horjuttamalla, mikä olisi helppoa. Ehkä jopa talousvaikeuksissa painiva itänaapuri voisi siihen halutessaan kyetä. Varsinkin jos Nato-jäsenyys kytkettäisiin euro-eroon, naapurilla olisi siihen haluja. Olisimme voimattomia, sillä Nato ei ole talousliitto.

Voidaan siis sanoa, että suo siellä, vetelä täällä. Nykypoliitikot ja kansan näkemykset tuntien hyvätkin ehdotukset jäävät pelkäksi teoretisoinniksi. Täällä pohjolassa ei haluta keikuttaa venettä – edes veden poistamiseksi paatista. Meillähän ei kyetä talouden tasapainottamiseen, jonka pitäisi olla rutiinitehtävä maan hallitukselle – ja myös etujärjestöille.

Kuten tunnettu sanonta kuuluu, täällä järjestellään vain Titanicin kansituoleja uuteen uskoon ja tapellaan niiden paikoista. Se ei ole valtiomiesten – eikä -naisten – puuhaa.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20160319 (20160319) o Kotisivu o Webmaster