Uusi Suomi 15.11.2016 12:08 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Soini, Trump ja muut populistit

Pekka Pihlanto

Timo Soinin viime eduskuntavaalien jytkyssä ja Donald Trumpin voitossa presidentinvaalissa on tiettyjä yhtäläisyyksiä. Kumpikin toi populistisissa vaalikampanjassaan esiin sellaisia asioita, joita yhteiskunnan valtavirroista syrjässä olevat halusivat kuulla. Kummallakin yksi näistä teemoista oli maahanmuuton rajoittaminen.

Tump esitti jopa muurin rakentamista Meksikon rajalle ja muslimitaustaisten maahanmuuttajien poistamista maasta. Lisäksi hän lupasi peruuttaa Obaman sairausvakuutusuudistuksen.

Muissakin Euroopan maissa populismiksi kutsutulla aatteella on nostetta, esimerkkeinä keulahahmoista Ranskan Marine LePenn ja Hollannin Gert Wilders. Näiden arvellaan saavan lisää nostetta Trumpin voiton johdosta.

Monia populistien esiin tuomia asioita poliittisen ja taloudellisen vallan haltijat sekä media käsittelevät silkkihansikkain, ja ne ovat siten eri linjoilla kuin niin sanottu kansa. Näin sekä Soini että Trump saivat aikaan protestimielialan eliittiä vastaan. Yhdysvalloissa protesti kohdistui erityisesti poliittiseen eliittiin, ja sen kellokkaaksi ja syntipukiksi nousi Trumpin vastaehdokas Hillary Clinton.

Nyt arvaillaan kuumeisesti, miten Trump tulee toimimaan virkaan astuttuaan. Soini käytti voittonsa tavalla, joka aiheutti suuren pettymyksen jytkyn äänestäneille. Puolueen hallitustaival ja Soinin vaalikampanjan tyylistä poikkeava hillitty toiminta ministerinä ovat sulattaneet perussuomalaisten kannatuksesta noin puolet. Toki perussuomalaiset ovat saaneet hallituksen maahanmuuttoa koskeviin päätöksiin omat kädenjälkensä, mutta populistisen vaaliohjelman toteuttamisesta edes pääosin on turha haaveilla monipuoluehallituksessa.

Trump kohtaa varmasti samanlaisen ilmiön kuin Soini. Hän ei voi presidenttinä toteuttaa räväköitä vaalilupauksiaan parhaimmillaankaan kuin osittain. Meksikon muurin rakentamisesta hän ei ole ainakaan vielä luopunut, mutta kyseessä on niin iso urakka, että kausi voi loppua kesken.

Yhdentoista miljoonan muslimin karkottaminen on muuttunut kolmen miljoonan rikollisen poistamiseksi maasta. Ottavatko lähtömaat vastaan nämä kansalaisensa, jää nähtäväksi. Obaman sairausvakuutushankkeen peruutuksen osalta Trump on alkanut vetää takaisin: siinä onkin ehkä säilyttämisen arvoisia osia. Ilmastosopimuksesta luopuminen on edelleen asialistalla. Kansainvälisen kaupan myötä kadonneita työpaikkoja Trump tuskin pystyy taikomaan takaisin.

Trumpin ensimmäistä kautta tuleekin leimaamaan taistelu gallupeja vastaan – jos hän havittelee toista kautta. Ja vaikka hän ei haluaisikaan jatkaa, hänen luulisi pyrkivän jäämään historiaan pikemminkin miehenä, joka piti lupauksensa kuin valehtelijana. Veikkaan kuitenkin, että hän ei pysty toteuttamaan lupauksiaan riittävässä määrin, pitääkseen gallup-suosionsa siedettävissä lukemissa.

Vähitellen äänestäjät alkanevat oivaltaa, että miljardööri-Trump kuuluu rahaeliittiin, joka ei todellisuudessa ajakaan syrjäytyneeksi itsensä tuntevan kansanosan etuja. Mitä sitten tapahtuu USA:ssa, jos äänestäjät huomaavat tulleensa petetyiksi, ja miten toimii Trump, jos hän havaitsee, että hänen kampanjakuplansa puhkeaa?

Meitä eurooppalaisia eivät niinkään huolestuta Trumpin vaalilupaukset, kuin hänen kansainvälistä yhteistyötä koskevien vaaliuhkaustensa mahdollinen toteutuminen.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20161115 (20161115) o Kotisivu o Webmaster