Uusi Suomi 4.1.2017 10:54 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Totuuden jälkeinen aika?

Pekka Pihlanto

Monet väittävät, että elämme totuuden jälkeistä aikaa. Tällä tarkoitetaan, että politiikassa tosiasiat olisivat menettäneet merkityksensä. Niiden sijaan sanotaan mielipiteiden ja tunteiden vallitsevan. Todisteina esitetään Brexit- ja Trump- kampanjat, joissa totuuksilla oli vähänlaisesti sijaa. Meilläkin on nähty perussuomalaisten jytky – ja sen jälkeinen kannatuksen romahdus kun huutoon ei hallituksessa kyettykään vastaamaan.

Saattaa olla, että aikaisemmin poliitikot pysyivät hiukan paremmin totuudessa, eikä heidän poskettomia puheitaan olisi kaiketi uskottukaan niin herkästi kuin näissä tapauksissa. Ehkä äänestäjät olivat ennen epäluuloisempia ja jopa valistuneempia kuin nykyisin?

Mutta mitä se totuus sitten oikein on? Kuten eräs kauppakorkeakoulun professori aikoinaan totesi, totuus on kuin takamus: jokainen istuu omallaan. Varsinkin yhteiskunnallisissa asioissa on harvoja ehdottomia totuuksia tyyliin: maapallo on (kutakuinkin) pyöreä. Puhujan maailmankatsomus ja oma sekä puolueen etu värittävät sitä, mitä hän pitää totuutena. Lisäksi on tietysti aina esitetty tahallista vääristelyä ja valehtelua, jotka voivat upota äänestäjiin varsinkin silloin kun totuus ei ole ilmiselvä. Esimerkiksi tulevaisuus on aihe, joka sisältää paljon epävarmuutta.

Vaalikampanjoissa onkin kysymys tulevaisuutta koskevista lupauksista, tavoitteista, joten usein vasta ajan myötä nähdään, oliko niitä mahdollista saavuttaa. Puolustelematta lainkaan näitä poliitikkoja, jytkyyn, Brexitiin tai Trumpin voittoon johtaneet kampanjat eivät välttämättä olleet pelkkää valehtelua, vaan osittain vain todellisuus saattoi/saattaa yllättäen potkaista takaisin.

Kuinka moni Brexit-poliitikoista osasi odottaa, että EU ei tule hyväksymään briteille vapaakauppasopimusta, jos maahanmuuttoa rajoitetaan? Ja tiedettiinkö edes perussuomalaisten sisäpiirissä ennen vaaleja, että Soini veisi puolueensa hallitukseen ja että hän saisi siellä niin vähän vaalitavoitteitaan läpi? Trumpin vaaliuhoaminen saattoi olla paitsi taitavasti suunniteltua valehtelua, myös osittain ehdokkaan ja hänen avustajiensa tietämättömyyttä politiikan realiteeteista.

Nämä kampanjat olivat siis ehkä moni-ilmeisempiä kuin pelkkää valehtelua ja äänestäjien harhaanjohtamista. Siten "totuuden jälkeinen aika" on vähintään melkoista liioittelua. Voitaisiin ehkä paremminkin puhua "röyhkeän kampanjoinnin" ja "tietämättömyyden ajasta". Tietämättömyys tarkoittaisi tässä sekä kampanjoivia poliitikkoja että heidän kelkkaansa heittäytyneitä äänestäjiä.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20170104 (20170104) o Kotisivu o Webmaster