Uusi Suomi 17.2.2017 09:57 Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Taloudessa on syytä puhua ahneudesta

Pekka Pihlanto

Varsinkin finanssikriisistä ja yritysjohtajien suunnattomista bonuksista puhuttaessa alettiin käyttää termiä ahneus, jota tosin taloustiede ei tunne. Finanssikriisin yhtenä syynä pidettiin roskalainoja, joita kasautui pankkien taseisiin. Lopulta niiden arvottomuus paljastui kaikille, ja pankit joutuivat vaikeuksiin – niitä kaatuikin, ja seurauksena oli maailmanlaajuinen kriisi.

Finanssipankkiirit olivat kuitenkin sitä ennen rikastuneet myymällä näitä roskapapereita ja käärimällä samalla suunnattomat myyntivoitot sekä -palkkiot. Laskun maksoivat ne hyväuskoiset, joiden käsiin mustapekat jäivät. Usein maksaja oli lopulta valtio eli veronmaksajat. Mukana pelissä olivat finanssipankkiirien lisäksi luottoluokittajat, jotka vakuuttivat että paperit olivat turvallisia sijoituskohteita.

Monien mielestä nimenomaan ihmisten ahneus oli syynä tähän katastrofiin: halu ansaita suunnattomasti rahaa epäterveellä tavalla, välittämättä muille ennen pitkää koituvista vahingoista. Näillä finanssikriisin arkkitehdeillä saattoi olla alusta alkaen mielessään mahdollisuus, jopa todennäköisyys, että kyse oli roskapapereista, joiden arvo oli vain luulon veroisen luottamuksen varassa. Niinpä ahneuden ohella voitaisiin myös puhua petoksellisuudesta.

Itse asiassa on samantekevää, miksi tätä inhimillistä motiivia kutsutaan. Tärkeintä olisi tulevien katastrofien välttämiseksi osoittaa, ketkä olivat moraalisessa vastuussa tästä prosessista – niin epämuodikasta kuin se onkin nykyisessä "nyt ei olla syyllisiä etsimässä" -ilmapiirissä.

Viranomaiset ja taloustieteilijät osoittautuivat hampaattomiksi tämän suuren puhalluksen käsittelyssä. Kuvaava oli professori Bengt Holmströmin tulkinta finanssikriisin syistä: "Systeemit sairastivat". Ihmisillä ei siis ollut hänen mielestään tämän sopan keitossa osaa eikä arpaa. Jotenkin vain syntyi sairaita systeemejä, jotka sallivat ja kannustivat viattomia finanssipankkiireja myymään eteenpäin turvallisiksi luokiteltua roskapaperia sinisilmäisille ostajille.

Jos nämä toimijat pääsevät joka kerta kuin koirat veräjästä ja syyllinen on vain epämääräinen "systeemi", jatkossakin tullaan tehtailemaan "sairaita systeemejä", joita käytetään saalistukseen. Lopulta ne tulevat taas johtamaan talouskuplan syntymiseen ja sen puhkeamiseen.

Tällaisen toiminnan luonnehtiminen terveeksi voitontavoitteluksi, jonka varassa talousjärjestelmämme lepää, on yhtä harhaista kuin sairauksiin johtavan ylensyönnin pitäminen normaalina ravinnon hankintana, joka "pitää miehen tiellä".

Monikaan ei ole vielä pohtinut sitä, missä määrin finanssikriisi, pankkikriisi ja globaalin talouden voittokulku ylipäätään vaikuttivat populismin ja sen myötä trumpismin sekä brexitin tapaisten ylilyöntien syntymiseen. Syytä olisi.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20170217 (20170217) o Kotisivu o Webmaster