Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Aiotaanko yo-kirjoituksista poistaa ainekirjoitus?

Turun Sanomat Lukijan kolumni 6.5.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ryhtynyt "kehittämään" muun muassa ylioppilaskirjoitusten äidinkielen koetta. Ministeriön asettama työryhmä esittää, että äidinkielen koe muutettaisiin yksipäiväiseksi ja nelituntiseksi. Nykyisin pelkästään ainekirjoitus eli esseekoe on kuuden tunnin mittainen, ja eri päivänä suoritetaan lisäksi tekstitaidon koe.

Ehdotus näyttää merkitsevän sitä, että ainekirjoitus heitettäisiin roskakoriin ja se korvattaisiin jollakin muulla vähemmän vaativalla kirjoitustyöllä. Eräs perustelu koko uudistukselle on kokelaiden kokeman paineen ja stressin vähentäminen. Kuvitellaanko, että nykypolvi on kestokyvyltään heikompaa kuin aikaisemmat?

Muutoksessa on kysymys vaatimustason alentamisesta. Tämä tapahtuu olosuhteissa, joissa koulunsa päättävien oppilaiden kirjallisissa valmiuksissa on jo monissa tapauksissa paljonkin toivomisen varaa. Kirjallisuuttakaan ei enää lueta vapaa-ajalla. Päätoimittaja Riitta Monto totesi artikkelissaan (TS 30.4.), että ylioppilaskokeen painoarvon heikennys syö motivaatiota opiskella lukemista ja kirjoittamista.

Tällä menolla Pisa-tulokset kyllä heikkenevät entisestään. Ministeriön hankkeelle saataisiinkin erinomainen keulakuva Amerikoista. Uusi presidentti Donald Trump ei ole puheittensa mukaan lukenut yhtään Yhdysvaltojen presidentistä kirjoitettua kirjaa – ja tuskin paljon muitakaan. Ja sen huomaa. Presidentin aamuista lukuharrastustaan kuvataan niin, että hänelle printataan Googlesta 30-50 tuoretta juttua hakusanalla "Donald J. Trump". Jos ei suju presidentiltä pitempien tekstien luku, tuskin häneltä syntyisi esseetäkään.

Ainekirjoituksen tapainen laajahko (4-5 sivuinen) kirjoitustyö kehittää tekijänsä ajattelukykyä ja luovuutta sekä kykyä hallita kirjallisesti jokin asiakokonaisuus. Se myös kannustaa kokeeseen valmistautuvia hankkimaan eri aloilta asiatietoa, sillä esseiden aihepiirit voivat olla mitä moninaisemmat. Netissä surffailu ei tuota vastaavia valmiuksia, vaan se opettaa pikemminkin pinnallisuuteen ja lyhytjänteisyyteen.

Ellei nuori osaa kunnolla ilmaista itseään kirjallisesti, opiskelu kangertelee, eikä hän välttämättä edes halua suorittaa jatko-opintoja. Kirjoittamisen ja kirjojen lukemisen kehittämää ajattelukykyä, mielikuvitusta ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan työelämässäkin alalla kuin alalla. Kysymyksessä on siis oppilaiden etu.

Nyt esitetty uudistus on tosin linjassa hallituksen leikkauspolitiikan kanssa, joka on kohdistunut raskaasti myös koulutukseen. Hallituksen puolivälitarkastelussa koulutukseen esitetty lisärahoitus ei merkitse suurtakaan muutosta vallitsevaan linjaan, jonka mukaan koulutus ei ole tärkeä sektori. Ikään kuin hallitus haluaisi kasvattaa maahan entistä valistumattomampia kansalaisia, joita poliitikkojen – erityisesti populistien – on helppo manipuloida.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20170510 (20170510)