Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Yo-ainekirjoituksen muutoksen perustelut ristiriitaisia

Turun Sanomat 19.5.2017

Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kirjoitti vastineen (TS 16.5.) Lukijan kolumniini, jossa arvostelin yo-kirjoitusten äidinkielen kokeeseen käytettävän ajan lyhentämistä kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi ja neljän tunnin mittaiseksi. Nykyisin pelkästään ainekirjoitus on kuusituntinen. Arvelin muutosten tarkoittavan mm. ainekirjoituksen vaatimustason laskua. Samaa ovat julkisuudessa esittäneet monet opettajat.

Kansliapäällikkö Lehikoisen mukaan ainekirjoitusta ei olla poistamassa, vaan tutkintoa ja sen kokeita kehitetään siten, että ne nykyistä paremmin kuvaavat kokelaiden osaamista. Kokeen ja sen vaatimustason luulisi edustavan pikemminkin tavoitetta, johon kokeeseen valmistautuvat oppilaat pyrkivät.

Asiaa valmistelleen työryhmän sanotaankin tarkastelleen tutkinnon kehittämistä osana osaamistason kohottamista. Tämä onkin hiukan eri asia kuin passiivinen "kokelaiden osaamisen kuvaaminen". Lehikoinen mainitsee myös, että yo-tutkinto toimii lukio-opintojen laadunvarmistusjärjestelmänä ja sillä on myös heijastusvaikutuksia opiskelumotivaatioon. Näin tulisikin olla.

Huoleni kohdistuu kuitenkin siihen, että näin lyhyessä ajassa, johon mahdutetaan ainekirjoituksen lisäksi muitakin äidinkielen kokeita, ei todennäköisesti ehdittäisi kirjoittaa läheskään niin vaativaa ainetta kuin nykyinen kirjoitus. Tämä vaatimustason pudotus on mitä ilmeisimmin haitallinen, ajatellen oppilaiden kypsyyttä ja siten heidän menestymismahdollisuuksiaan jatko-opiskelussa ja työelämässä.

Tuntuu epäuskottavalta, että entistä lyhemmässä ajassa suoritettavalla ja siten pintapuolisemmalla kokeella saavutettaisiin Lehikoisen mainitsemia tavoitteita, puhumattakaan tutkinnon nykyisestä laatutasosta. Lieneekö taustalla ajatus digiloikan ihmeitä tekevästä voimasta? Eräs pedagogiikan asiantuntija luonnehti tätä termiä lähinnä kirosanaksi.

Saattaa olla niin, että nykyisin niin tavalliseen tapaan tämäkin uudistus tähtää pohjimmiltaan kustannusten säästämiseen. Kustannussäästöjen vastapainona ovat yleensä palvelun laadun heikennykset. Nyt on samalla kysymys nuorison ja siten maan tulevaisuuden turvaajien edusta, jota todellisuudessa aiotaan jälleen leikata.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20170520 (20170520)