Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Osaammeko enää keskustella asiallisesti?

Turun Sanomat Lukijan kolumni 28.6.2017

Viime aikoina on arveltu, että me suomalaiset emme osaa enää keskustella asiallisesti. Varsinkin sosiaalisessa mediassa sanallinen roiskiminen on yleistynyt – kunnon perusteluja ei enää osata tai haluta aina esittää.

Kirjoittaja, joka haluaa kehittää itseään hyvänä näkemyksensä perustelijana ja muiden kommentoijana, löytää vaikkapa verkosta apua. Yle julkaisi taannoin ohjeen, josta on hyötyä kirjoittajille (Yle.fi 28.2.).

Keskusteluissa vilisee yleistyksiä, vääriä rinnastuksia ja falskeja todisteluja. Tällaiset virheet ajavat keskustelun umpikujaan. Saatetaan vedota yleiseen mielipiteeseen ja katsoa sen todistavan oman näkemyksen päteväksi. Vaikka kuinka moni olisi samaa mieltä, se ei todista käsitystä oikeaksi. Varsin moni ajatteli aikoinaan, että maa on malliltaan kuin pannukakku.

Joskus keskustelu viedään sivuraiteelle esittämällä tosi väite, joka ei kuitenkaan liity aiheeseen. Esimerkiksi kun joku vastustaa uutta alkoholilakia, koska se tuo väkevämpiä juomia ruokakauppoihin, toinen voi torjua näkemyksen toteamalla kaupasta löytyvän viemärinavaajia ja muita alkoholia vaarallisempia myrkkyjä. Toteamus on harhaanjohtava, koska näitä ei ole tarkoitettukaan juotaviksi.

Edelleen voidaan esittää väärä vastakkainasettelu ja näin "todistaa" esitetty näkemys haitalliseksi. Ilmastosopimuksen puolustajalta kysytään, että haluaako hän lisää työttömyyttä, koska monet yritykset joutuisivat lopettamaan toimintansa päästörajoitusten johdosta. Kuitenkin ongelmaan on kohtuullisempiakin ratkaisuja kuin sellaisia, jotka johtavat teollisuuden laajamittaiseen alasajoon.

Falski perustelu on myös yksittäistapaukseen vetoaminen. Keskustelija tuntee teräsvaarin, joka on tupakoinut koko ikänsä, ja on terve kuin pukki. Ei yksi pääsky kesää tee. Tilastot hakkaavat yksittäistapauksen.

Esittämällä olkinuken voi yrittää selättää vastapuolen. Eli kuvataan toisen näkemys vääristetyssä muodossa, jonka voi helposti kaataa – kuin olkinuken. Jos vastustat lukukausimaksuja, joku voi tulkita, että et välitä valtion velkaantumisesta. Yhteys velkaantumiseen ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen.

Joskus kirjoittaja saa huomata, että eri mieltä oleva ei pysykään asiassa, vaan tarttuu henkilökohtaisuuksiin, pyrkien tekemään toisen naurettavaksi tai epäluotettavaksi. Väite voi kohdistua vaikkapa toisen ammattiin, rotuun tai kansalaisuuteen.

Kaikki nämä väitteet kuulostavat tavallaan hyvin inhimillisiltä. Kirjoittelun kohteena olevat asiat ovat usein arkoja ja tunteita herättävä. Kirjoittaja voikin olla liikkeellä tunteittensa ajamana – eihän kukaan edes viitsi tarttua aiheeseen, ellei se ole itselle tärkeä ja herätä tunteita. Samoin tekstejä kommentoiva ryhtyy usein puuhaan kiihtyneenä, koska ärsyyntyy lukemastaan.

Kummankin osapuolen kannattaisi pyrkiä panemaan jäitä hattuun ja säilyttämään viileä harkinta. Liika vaahtoaminen johtaa helposti epäonnistumiseen, eikä oma viesti mene perille. Näin keskustelu tyrehtyy alkuunsa.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20170628 (20170628)