Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Miksi kansa uskoo huuhaata ja vääriä kuninkaita?

Uusi Suomi 14.8.2017 14:48 Pekka Pihlanto

Miksi huuhaata uskotaan enemmän kuin tiedettä, kysyy Ylen toimittaja. Ennen sivistymättömyyttä häpeiltiin, nyt sillä ylpeillään. Luonnontieteiden perusasiat, jopa maapallon pyöreys, asetetaan nykyään kyseenalaiseksi, kun ihmiset haluavat itse päättää tutkimusten luotettavuudesta (Yle.fi, Tiede 13.8.).

Kulutustason noustua ihmiset ajattelevat voivansa tulkita ja ymmärtää monimutkaisiakin tutkimuksia. Näin arvioi Ylen mukaan viestinnän professori Esa Väliverronen. Esimerkiksi rokotusvastaisuus ja muu terveyteen liittyvä huuhaa on nyt muodissa.

Skepsiksen varapuheenjohtaja Tiina Raevaara toteaa samassa artikkelissa, että taustalla voi olla myös ihmisten halu kuulla yksinkertaisia totuuksia monimutkaisen maailman selittämiseksi. Pitkään jatkunut maailmanlaajuinen taloudellinen epävarmuus luo tilaa populistisillekin väitteille, jotka miellyttävät ihmisiä. Tiede ja tutkimus tuottavat harvoin helppoja selityksiä, ja pikemminkin kysymyksiä kuin vastauksia.

Myös media on istutettu syytettyjen penkille, sillä se nostaa usein esiin tutkimusta kritisoivia mielipiteitä. Eri instituutioiden kyseenalaistaminen on yleistä ja tiede on yksi niistä. Onhan viime vuosina kritisoitu ja aliarvostettu kaikkia entisiä auktoriteetteja, kirkosta alkaen. Itsekkäät yritysjohtajat saavat kovaa kritiikkiä palkkiosekoiluistaan, eivätkä tosin aiheetta, poliitikoista puhumattakaan. Opettajat ovat menettäneet auktoriteettinsa, jne.

Ihmiset ovat kadottaneet yhteisöllisyytensä ja käpertyneet itseensä sekä lähipiireihinsä. Jopa lait ovat menettäneet arvostustaan – eiväthän liikennesäännöt ja muut rajoitukset sovi itsenäiselle ja itsekkäälle kansalaiselle. Erityisesti sosiaalinen media on lisännyt kansalaisten itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia tuoda omia – perustelemattomiakin – ajatuksiaan julkisuuteen. Netissä voi haukkua auktoriteetteja ja viranomaisia, kunhan ei syyllisty rasismiin. Sanomisen vapaudet ovat siis lisääntyneet, mutta vastuupuoli on jäänyt vähemmälle. Samanmieliset löytävät somessa tukea toisistaan, ja toisinajattelijat lytätään yhteisvoimin.

Professori Väliverronen arvioi, että aikaisemmin ajateltiin, sivistyksen olevan ylpeyden ja sen puute häpeilyn aihe. Nykyisin sivistymättömyydellä saatetaan jopa ylpeillä. Poliitikot ovat antaneet vauhtia asiantuntemattomuuden ylistykselle ja tieteen väheksymiselle – pääministeri Sipilä etunenässä onnettomine "kaikenmaailman dosentit-puuskahduksineen".

Hänen hallituksensa työskentelyssä onkin tiedolla ja asiantuntemuksella pyyhitty pöytää ja vähän muutakin. Tieto on korvattu poliitikoille paljon tärkeämmällä asialla: ideologialla, ja toteutettu hallituspuolueiden kesken ideologista tasajakoa "mulle-sulle" -periaatteella, jolloin kansalainen, potilas ja veronmaksaja ovat jääneet mopen osalle. Vallitsevan itsekkyyden eräs ilmenemismuoto tämänkin.

Nyt näyttää siltä, että nyt eletään yhä vahvemmin tyhmyyden, tietämättömyyden ja huuhaan aikaa. Se on yleismaailmallinen ilmiö. Trumpin tapaisen suunsoittajan, "vaihtoehtoisen totuuden" ja "totuudellisen liioittelun" eli huuhaan mestarin valinta presidentiksi on vakuuttava esimerkki tästä trendistä.

Muinaisessa Babyloniassa vietettiin kerran vuodessa Väärän kuninkaan päivää. Päivän päätteeksi valtakunnan hulluin valittiin kuninkaaksi ja kansaa huvitettiin tämän järjettömyyksillä. Nykyisin taidetaan esimerkiksi Amerikassa viettää tällaista päivää vähintään neljä vuotta putkeen.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20170816 (20170816)