Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Yliopiston ei pidä toimia kuin yritys

Acatiimi No 6, 20.10.2017

Yliopistoja on jo vuosia hivutettu yritysten kaltaisiksi. Uusittu yliopistolaki painotti yrityksistä tuttuja periaatteita: muun muassa yksilöjohtajia kollegiaalisuuden kustannuksella, toiminnan tehokkuutta määrällisine tavoitteenasetteluineen ja tulosmittausjärjestelmineen.

Järkiperäisyydessä ja oikein määritellyssä tuloksellisuudessa ei ole tietenkään mitään moittimista. Mutta monet näkevät, että yliopistot ovat samanlaisia organisaatioita kuin liikeyritykset, ja siksi yliopistoista pitäisi heidän mielestään tehdä niin paljon yritystä muistuttavia kuin mahdollista.

Tämä on vakava harhakäsitys, mutta se vallitsee sitkeästi muun muassa opetushallinnossa ja poliittisessa johdossa. Yliopiston ja yrityksen toimintafilosofiat ovat perustavalla tavalla erilaiset. Yritys pyrkii toiminnallaan rahallisen voiton saavuttamiseen. Kuten Björn Wahlroos on kiteyttänyt, yrityksen ainoa tarkoitus on yhden sidosryhmän eli osakkeenomistajien edusta huolehtiminen, siis osinkojen maksaminen ja osakkeen arvon kasvattaminen.

Yliopistoille raha on panostekijä, ei tavoite. Yritys investoi pääomaa ansaitakseen voittoa, mutta yliopisto käyttää rahaa saadakseen aikaan tietoa ja jakaakseen sitä opiskelijoille, joista kehittyy tietäviä, osaavia ja sivistyneitä kansalaisia.

Nämä yliopiston tuotokset hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja sen kansalaisia. Yrityksetkin pääsevät hyötymään, sillä ne voivat ansaita rahaa jalostamalla ja myymällä perustutkimuksen tuloksia. Lisäksi ne saavat yliopistoista akateemisesti koulutettua henkilökuntaa.

Yliopiston ”tuotantoprosessia” ei voida merkittävästi parantaa yritysmaailman keinoin. Myöskään ei ole eduksi jos yritysmaailma tai valtiovalta puuttuu oleellisesti yliopistojen toimintaan – mihin jälkimmäisellä on tietysti keskeisenä rahoittajana täysi oikeus.

Erityisesti perustutkimus vaatii omaehtoista kehittelyä ja kypsyttelyä, joka ei ole ohjelmoitavissa liukuhihnatyöksi. Sitä ei myöskään voi parantaa ulkopuolisella ohjauksella. Suunnitelmallisuutta toki tarvitaan, mutta työ on luonteeltaan innovatiivista, tiedelähtöistä, ja se vaatii aikaa. Yliopisto onkin luonteeltaan kärsivällinen organisaatio. Yritys ei sitä ole, vaan kvartaalitoimija: tuloksia on tultava pikaisesti ja jatkuvasti. Samaan ajattelun näyttää valtiovaltakin mieltyneen.

Juuri perustutkimuksen luonteen johdosta ei yritysten, eikä minkään muunkaan ulkopuolisen tahon pitäisi liikaa puuttua yliopiston toimintaan vaatimuksineen ja ohjeistuksineen. Sen sijaan tasavertainen yhteistyö yritysten kanssa soveltavan tutkimuksen alueella on suotavaa.

Yhteiskunnat ja hallitsijat ovat vuosisatoja rahoittaneet yliopistoja, luottaneet niihin sekä malttaneet odottaa tuloksia. Nyt kaikki alkaa olla toisin: niin yritysmaailmassa kuin valtionhallinnossakin esiintyy kasvavaa kärsimättömyyttä ja epäluottamusta yliopistoja kohtaan. Sen seurauksena näyttää olevan, että nämä yliopistoista hyötyvät tahot ampuvat yliopistojen toimintaan puuttumalla omaan jalkaansa.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20171021 (20171021)