Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Sotea ajetaan ideologiat edellä

Uusi Suomi 1.11.2017 19:45 Pekka Pihlanto

Sosiaali- ja terveysuudistusta on viilailtu jo ties kuinka kauan muun muassa perustuslakivaliokunnan ohjeiden mukaan, mutta valmista ei vain tunnu syntyvän. Lääketieteen ja hoitoalan asiantuntijat esittävät jatkuvasti epäilyksiään, mutta hallituksen ohjenuorana näyttää edelleen olevan pääministeri Sipilän kuuluisa "kaiken maailman dosentit" -linja. Eli asiantuntijat ovat vain kiusallisia marisijoita hallitsijoiden korvissa.

Soten kangertelu ei ole ihme, kun ottaa huomioon tämän asenteen lisäksi hankkeen kaksi ideologista tukijalkaa, joiden varassa se seisoo – ja tulee myös kaatumaan. Kumpikaan niistä ei perustu lääketieteellisiin eikä hoidollisiin näkökohtiin eli potilaan etuun, vaan puolueiden intresseihin.

Ensimmäinen on kokoomuksen bisnes-malli, joka tuo sosiaali- ja terveysrahat yksityisten yritysten saataville. Mallia ajetaan "valinnanvapauden" nimissä. Tämä on harhaanjohtavaa, sillä nykyisin potilas voi valita terveyskeskuksen ja yksityisen lääkärikeskuksen välillä vaikka kuinka monta kertaa kohdettaan vaihtaen. Sote-suunnitelmassa lienee edelleen rajoite, jonka mukaan valitun hoitopaikan potilaana on pysyttävä yksi vuosi. On melko outo käsitys valinnan vapaudesta, että tehtyä virhevalintaakaan ei voi korjata vuoteen.

Samalla palvelusetelillä voi annettujen tietojen mukaan maksaa sekä julkisella että yksityisellä puolella lähinnä niin sanotun perusterveydenhoidon palvelut. On vaikea uskoa, että yksityinen lääkäriasema tyytyy siihen summaan, jonka valtio pystyy setelistä maksamaan. Miten muuten potilas saa setelinsä? Joutuuko hän jonottamaan ensin virastossa seteliään (jota ei välttämättä edes saa) ja sitten uudelleen hoitoon?

Toinen sote-hankkeen ideologinen tukijalka on keskustan maakuntamalli, jonka avulla puolue odottaa saavansa pönkitettyä hupenevaa valtaansa maakunnissa. Läänijako poistettiin Suomesta vuonna 2010, koska tätä hallintotasoa pidettiin tarpeettomana. Miten vastaava taso nyt olisi maan edun kannalta perusteltavissa, ja vielä niin laajana kuin kahdeksantoista sote-alueen himmelinä? Läänejä oli ennen niiden poistamista kuusi kappaletta. Asiantuntijat pitivätkin sote-alueiden enimmäismääränä vähän yli kymmentä, jos niitä nyt lainkaan tarvittaisiin. Hallitus oli suuressa viisaudessaan – lue: ideologisuudessaan – eri mieltä.

Kokemukset osoittavat, että kun hallinto monimutkaistuu, kustannukset lisääntyvät. Kustannussäästöillä ei tässä hankkeessa tunnukaan olevan juuri muuta kuin sumuverhon rooli. Aluksi ilmoitettiin hankkeen tuottavan aikaa myöden kolmen miljardin euron säästöt. Nykyvaiheessa asiantuntijat puhuvat kolmen miljardin kustannusten lisäyksestä. Mikä lieneekään lopullinen lasku veronmaksajille? Hoitotyö on paljolti käsityötä, eikä massatuotantoa. Siten säästöt tarkoittavat henkilöstön irtisanomisia ja potilaiden matkojen pidentymisiä – siis hoidon tason heikkenemistä.

Sote-hanke kätkee myös muita, osin vielä piilossa olevia pommeja. Eräs hyvin tunnetuista on tämän mittaluokan organisaatiomuutoksen vaatima tietojärjestelmäkokonaisuus. Se on tiettävästi vielä tekemättä, ja vaatii aikaa vuosia. Kun pienemmätkin organisaatio- ja järjestelmämuutokset aiheuttavat toteutusvaiheessa yllättäviä ongelmia, tällainen jättiläismäinen projekti valtavine ihmis- ja organisaatioyksikkömäärineen tuottaa niitä ylen määrin, kun ihmiset ja osastot yrittävät sopeutua muutoksiin. Sekasotkua ja neuvottomuutta on tiedossa, ja seurauksena on lisää kustannuksia sekä hoidon laadun heikennyksiä.

Tällaista on odotettavissa, kun hanketta ajetaan ideologiat edellä ja poliittisen "asiantuntemuksen" voimin. Suhteellisen hyvin ja kansainvälisessä vertailussa kohtuullisin kustannuksin toimiva järjestelmä aiotaan korvata aivan uudella ja toimintakyvyltään hyvin epävarmalla. Luulisi hallituksessa ymmärrettävän vanhaa insinööriviisautta, jonka mukaan toimivaa järjestelmää ei pidä lähteä aivan totaalisesti muuttamaan.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20171102 (20171102)