Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Sotessa poliittiset tavoitteet jyräävät

Vakka-Suomen Sanomat 14.11.2017

Sosiaali- ja terveysuudistus pitäisi suunnitella hoidon ja potilaiden edun näkökulmasta. Lääketieteen ja hoitoalan asiantuntijat kuitenkin esittävät jatkuvasti epäilyksiään hankkeesta, mutta hallitus soveltaa jääräpäisesti omia poliittisia tarkoituksiaan.

Sote-hanketta leimaa kaksi poliittista tavoitetta, joista kumpikaan ei perustu lääketieteellisiin eikä hoidollisiin näkökohtiin eli potilaan etuun, vaan puolueiden intresseihin. Ensimmäinen on kokoomuksen bisnes-malli, joka tuo valtion sosiaali- ja terveysrahat yksityisten yritysten saataville. Mallia ajetaan "valinnanvapauden" nimissä. Tämä on harhaanjohtavaa, sillä nykyisin potilas voi valita terveyskeskuksen ja yksityisen lääkärikeskuksen välillä rajoituksitta. Ei tarvitse odottaa vuotta ennen kuin voi vaihtaa keskusta.

Sote-uudistus tuo mukanaan palvelusetelin, jolla voi maksaa sekä julkisella että yksityisellä puolella pääasiassa niin sanotun perusterveydenhoidon palvelut. On vaikea uskoa, että yksityinen lääkäriasema tyytyy siihen summaan, jonka valtio pystyy setelistä maksamaan.

Eräs kysymys on, miten potilas saa setelinsä? Joutuuko hän jonottamaan sitä ensin virastossa ja sitten uudelleen hoitoon pääsyä?

Toinen sote-hankkeen kantava idea on keskustan maakuntamalli, jonka avulla puolue odottaa saavansa kohennettua hupenevaa valtaansa maakunnissa. Läänijako poistettiin vuonna 2010. Miten vastaava hallintotaso olisi nyt maan edun kannalta perusteltavissa jopa kahdeksantoista sote-alueen himmelinä? Läänejä oli vain kuusi kappaletta. Asiantuntijat pitivätkin sopivana sote-alueiden määränä vähän yli kymmentä, jos niitä nyt lainkaan tarvittaisiin.

Kokemukset osoittavat, että kun hallinto monimutkaistuu, kustannukset kasvavat. Aluksi ilmoitettiin hankkeen tuottavan aikaa myöden kolmen miljardin euron säästöt. Nykyvaiheessa asiantuntijat puhuvat kolmen miljardin kustannusten lisäyksestä. Hoitotyö on paljolti käsityötä, eikä massatuotantoa. Siten säästöt tarkoittavat henkilöstön irtisanomisia ja potilaiden matkojen pidentymisiä – siis hoidon tason heikkenemistä.

Sote-hanke kätkee myös muita, osin vielä piilossa olevia yllätyksiä. Eräs hyvin tunnetuista on tietojärjestelmä. Se on tiettävästi vielä tekemättä, ja vaatii aikaa vuosia. Kun pienemmätkin organisaatio- ja järjestelmämuutokset aiheuttavat toteutusvaiheessa yllättäviä ongelmia, tällainen jättiläismäinen projekti tuottaa niitä ylen määrin. Sekasotkua on tiedossa, ja sen seurauksena lisää kustannuksia sekä hoidon laadun heikennyksiä.

Tällaista on odotettavissa, kun hanketta ajetaan keskeisesti poliittisin tavoittein. Suhteellisen hyvin ja kansainvälisessä vertailussa kohtuullisin kustannuksin toimiva järjestelmä aiotaan korvata kertarysäyksellä aivan uudella ja toimintakyvyltään erittäin epävarmalla. Luulisi hallituksessa ymmärrettävän vanhaa insinööriviisautta, jonka mukaan toimivaa järjestelmää ei kannata lähteä aivan totaalisesti muuttamaan.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20171114 (20171114)