Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Yhdenvertaisuuden tavoittelu ei saa johtaa syrjintään

Uusi Suomi 15.11.2017 16:28 Pekka Pihlanto

Yhdenvertaisuus lienee yksi viime aikoina eniten keskustelluista arvoista nyky-Suomessa – ja samalla myös ehkä eniten väärinkäytetyistä. Yhdenvertaisuuden toteutumisen osalta etsitään ja löydetään yhä uusia puutteita.

Tuoreimpia esimerkkejä hätävarjelun liioittelusta yhdenvertaisuuden tavoittelussa on ehdotus isänpäivän korvaamisesta läheisen päivällä. Näin pyritään saamaan isättömät lapset yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa. On sinänsä totta, että jos esimerkiksi päiväkodissa askarrellaan isänpäiväkorttia, se tuntuu ikävältä lapsesta, jonka isä on kuollut tai muuten poissa hänen elämänpiiristään. Samalla kuitenkin kielletään muilta lapsilta mahdollisuus iloita isänpäivästä. Kun halutaan suojella yhtä ryhmää, käännetään selkä toiselle, ja tässä tapauksessa vielä suurelle enemmistölle.

Toinen esimerkki: kouluissa haluttiin kieltää Suvivirren laulaminen, etteivät muita uskontoja ja uskonnottomuutta edustavien vanhempien lapset olisi joutuneet vieraan uskonnon vaikutuksen kohteeksi. Samalla haluttiin viedä suurelta enemmistöltä vanhan tradition noudattamisen ilo. Hankkeen takana eivät olleet juurikaan muiden uskontojen kannattajat vaan heitä miellyttämään pyrkivät "suvaitsevaiset".

Tällainen ajattelu tuottaa yhdenvertaisuuden varjolla syrjintää: kun kaikki eivät oletettavasti pidä jostakin, muutkaan eivät saa sitä. Armeijassa suosittiin aikoinaan tällaista ajattelua: jos joku halusi karvalakin korvaläpät alas, kaikkien oli se tehtävä, tai sitten ei kenenkään.

Joskus kuitenkin se, mitä joiltakin puuttuu tai häiritsee muita, voidaan korvata toisella. Isänpäivän rinnalla voidaan viettää myös läheisenpäivää tai vaikkapa isoisänpäivää. Suvivirren laulamisen ohella voitaisiin järjestää halukkaille muuta ohjelmaa. Nytkin suomalaiset viettävät Joulua, ja muut aikanaan Ramadania ja muita juhliaan ilman, että keneltäkään on tarvetta kieltää mitään. Kysymys on suvaitsevaisuudesta.

Kaikilla eivät asiat kuitenkaan ole koskaan samalla tavalla. Kuten sananlasku sanoo: tasan ei käy onnenlahjat. Aina on rikkaampia, kauniimpia, terveempiä ja onnellisempia kuin muut, ja on erilaisia tapoja ja kulttuureja. Sosialismi yritti tasapäistää ihmiset huonolla menestyksellä,mutta eiköhän se tie ole jo tarpeeksi koettu.

Hyvinvointivaltio pyrkii poistamaan taloudellisen ja sosiaalisen epätasa-arvon. Oikeusvaltion perustuslaki tarjoaa yhdenvertaisuuspykälänsä suojan epätasa-arvoa vastaan, ja sanavapaus suo ihmisille vapauden ilmaista ajatuksiaan.

Vaikka olemme kaikki erilaisia, olemme ihmisinä yhdenvertaisia. Yhdenvertaisuuspyrkimyksissä ei kuitenkaan pidä mennä liiallisuuksiin, sillä yhden ryhmän kohtuuton suojeleminen voi johtaa muiden syrjintään. Näin sinänsä hyvä pyrkimys tuottaa aivan päinvastaisen tuloksen kuin tarkoitettiin.

--------------

Wikipedia: Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20171116 (20171116)