Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Sote voi romuttaa hyvin toimivan terveydenhuollon

Uusi Suomi 21.11.2017 10:40 Pekka Pihlanto

Sote-uudistuksen lopputuloksena yksi maailman parhaista järjestelmistä voi romuttua ja potilaan pompottelu lisääntyä sekä rahat livahtaa terveysyritysten taskuun. Näin kuvailee sote-uudistuksen sudenkuoppia Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja professori Jussi Huttunen (HS 20.11.).

Huttunen ei ole ainoa nimekäs sote-kriitikko. Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas totesi äskettäin, että sote on itsenäisyyden ajan huonoiten valmisteltu uudistus. Husin toimitusjohtaja Aki Linden kirjoitti Hesarin mielipidepalstalla, että hän ei ole koskaan nähnyt maamme terveyspolitiikan olevan näin sekaisin.

Sote-uudistukselle asetettiin kunnianhimoisia tavoitteita, joista yksi olivat säästöt. Tarkoitus oli myös saada hoidosta huolehtivien yksikköjen yhteistyö pelaamaan sekä lopettaa ihmisen pompottelu luukulta toiselle.

Huonolta kuitenkin näyttää Huttusen mukaan. Kun kokoomus sai läpi yritysten laajamittaisen mukaantulon terveysbisnekseen, uudistus ajautui vaikeuksiin, sillä järjestelmästä on tulossa niin monimutkainen, että johtaminen ei onnistu eivätkä yhteistyö ja työnjako toimi.

Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet on kadotettu ja tilalle on astunut politiikka, Huttunen sanoo. Keskusta ja kokoomus tekivät kaupan, jossa keskusta sai läpi 18 sote-aluetta, ja kokoomus päästää yksityiset yritykset pyörittämään terveyspalveluita verorahoilla. Tätä perusteltiin oletuksella, että kilpailu leikkaisi kustannuksia ja parantaisi laatua.

”Edes professori ei tiedä, miten suunniteltu valinnanvapausjärjestelmä tulee toimimaan. Vaarana on, että tämä tulee kalliiksi, koska sitä varten on kehitettävä niin monimutkainen järjestelmä.” Eräs ongelma on, että veronmaksajien rahoilla pyörivät maakunnat saattavat joutua maksamaan yrityksille tyhjästä: vaikka ihmisellä olisi työterveyshuolto tai sairausvakuutus, hänen on listauduttava sote-keskuksen asiakkaaksi. Yksityinen sote-keskus saa maakunnalta jokaisesta listautuneesta asiakkaasta kiinteän korvauksen, käytti hän palveluita tai ei.

Järjestelmässä on Huttusen mielestä myös yli- tai alihoidon vaara: kun yrityksille ei makseta toimenpiteiden vaan kiinteästi pääluvun mukaan, niille voi tulla kiusaus antaa vain minimimäärä hoitoa tai lähettää potilas turhan helposti kalliiseen erikoissairaanhoitoon, jonka maksaa maakunta eli veronmaksaja.

Uudistuksen suurimmat tavoitteet olisi Huttusen mukaan voitu saavuttaa ilman jättimylläystäkin. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän kustannusten määrä on eurooppalaista keskitasoa, ja se toimii kansainvälisten vertailujen mukaan erittäin hyvin.

Ulkomaisen vertailun mukaan Suomen järjestelmä on maailman laadukkaimpia. Terveyskeskuksissa vain on liian vähän lääkäreitä. Tästä aiheutuu jonoja ja huonoa laatua, joilla poliitikot ovat perustelleet sote-uudistuksen tarpeellisuutta. Maailman huippua oleva erikoissairaanhoito on keskusteluissa unohdettu, Huttunen sanoo. Vielä 1980-luvulla terveyskeskuksetkin toimivat hyvin. Ongelmat alkoivat 1990-luvun puolivälissä, kun lääkärien koulutuksesta leikattiin: se oli katastrofaalinen päätös.

Näin puhuu terveydenhuollon konkari, joka on ollut mukana vuosikymmeniä. Hallitus on kuuro alan asiantuntijoiden huolille. Lähinnä vain perustuslakiasiantuntijoiden ja perustuslakivaliokunnan näkemykset on otettu huomioon – pakosta. Kokoomuksen ja keskustan poliittiset tavoitteet jyräävät.

Professori Huttunen ei jostakin syystä kritisoi maakuntauudistusta. On kuitenkin todennäköistä, että kahdeksantoista sote-alueen muodostama hallintohimmeli tulisi aiheuttamaan terveydenhuoltoon kalliiksi tulevan sotkun. Hallintoasiantuntijoiden suositus oli vähän yli kymmenen sotealuetta – jos uutta hallintotasoa lainkaan tarvitaan. Kyseessähän on keskustan valtapyrkimyksiin perustuva hanke, jolla ei ole mitään tekemistä potilaan edun kanssa.

Kaiken kaikkiaan, moni omilla aivoillaan ajatteleva kansalainen näkisi mielellään, että sote-hanke kaatuisi. Uudistushan on aivan kuin se kuuluisa alokkaan asento, joka ei korjaamalla parantunut, vaan piti tehdä kokonaan uusi.

(Lähde: "Professori: Sote-uudistus on täynnä sudenkuoppia". Haastattelu, Päivi Paulavaara HS 20.11.2017).

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20171121 (20171121)