Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Ylioppilastutkintolautakunta antaisi pirulle pikkusormen

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) kaavailee, että ensi syksystä lähtien äidinkielen ylioppilaskokeen lukutaidon kokeessa ei otettaisi huomioon oikeinkirjoitusvirheitä. Kaksipäiväisen kokeen toisessa osassa, kirjoitustaidon kokeessa, oikeakielisyys sen sijaan olisi keskeinen arviointikriteeri. "Ymmärrän, että toisessa kokeessa mitataan lukutaitoa ja toisessa kirjoitustaitoa, mutta kuulostaa huolestuttavalta, jos toisessa kokeessa kieliasuun ei kiinnitetä huomiota", kommentoi Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston johtaja Salli Kankaanpää (Yle.fi 29.11.).

Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä toteaa aiheesta nettiblogissaan (29.11.): "Suomesta tehdään Hölmölää. Se tapahtuu tehokkaimmin kasvattamalla koulussa hölmöjä. Viimeisin älyttömyys on yo-kirjoitusten äidinkielen kokeen oikeakielisyyden vähättely. --- Pedagoginen asiantuntemus ja terve järki on heitetty valtakunnassa ties minne. Kansainvälinen laaja tutkimustieto opetuksesta näyttää olevan arvotonta. Sen on korvannut simppeli muotisanojen markkinointi."

On helppo vähätellä ehdotuksen kielenhallintaa rapauttavaa vaikutusta, mutta pienen harkinnan jälkeen näyttää ilmeiseltä, että on kuin antaisi pikkusormen pirulle, jos yhdessäkin äidinkielen kokeessa viitataan kintaalla oikeakielisyydelle. Tunnetusti piru vie sormen saatuaan koko käden.

Voin kuvitella, minkälaista kielellistä roiskimista koetta korjaavat opettajat saavat ennen pitkää lukea. Jos ylioppilaslautakunnan jäsenet ajattelivat helpottavansa koetta korjaavien opettajien työtaakkaa, saattaakin käydä päinvastoin: kun teksti vilisee virheitä ja slangisanoja, sen lukeminen ja arvostelu on hidasta puuhaa.

Ehdotettu muutos heijastuu ennen pitkää sekä opettajien että oppilaiden asenteisiin: ei oikeakielisyys niin tärkeää olekaan, vaan siihen voidaan nyt suhtautua rennommin. Mutta kuinka rentoon kielenkäyttöön tässä kokeessa lopulta ajaudutaan? Mielestäni riskiä ei kannattaisi ottaa.

Onhan selvää, että äidinkielen virheetön kirjallinen hallinta on hyvin tärkeää mahdollisissa jatko-opinnoissa, työpaikoilla ja kaikessa muussakin yhteydessä tapahtuvassa kommunikoinnissa. Leppoisasti vaikkapa savoa tai stadin slangia haastava ihminen voi olla virkistävä ilmiö, mutta jos kansalainen ei halutessaankaan osaa kirjoittaa virheetöntä kieltä, tilanne on hänelle itselleen ongelma.

YTL:n äidinkielen jaoston puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka kommentoi: ”Meillä on paljon opiskelijoita, poikia erityisesti, jotka ovat tosi hyviä analysoimaan ja tulkitsemaan ja osaavat lukea hyvin. Jos heitä rangaistaan lukutaidon kokeessa siitä, että he eivät osaa kielenhuollon normeja, se on heille iso vääryys.” (Yle.fi 29.11.). Tämä perustelu tuntuu keinotekoiselta, mutta on niin muodikasta surkutella poikien heikompaa menestymistä tyttöihin verrattuna ja ajatella, että sukupuoli olisi jokin syy antaa "tasoitusta".

Ylioppilastutkintoa ja koulutusta ollaan muutoinkin uudistamassa suurella innolla, mutta vähäisellä harkinnalla. Esimerkiksi yleissivistäviä reaaliaineita, kuten historiaa, on vähätelty, mutta matematiikan merkitystä ylikorostettu. Filosofia on arvioitu turhimmaksi lukioaineeksi, josta ei ole hyötyä yliopiston opiskelijavalinnoissa.

Eiköhän olisi viisainta antaa nyt kouluille työrauha, ja jättää äidinkielen taitoa sekä muuta sivistystä nakertavat muutokset tekemättä. Nykyinen linja vaikuttaa erityisen korostetusti typerältä juuri Suomen itsenäisyyden juhlavuonna.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20171201 (20171201)