Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Suuri ja mahtava Eurostoliitto?

Uusi Suomi 4.12.2017 16:13 Pekka Pihlanto

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari rinnasti sensaatiohakuisesti Neuvostoliiton ja Euroopan unionin: EU on alkanut pahasti muistuttaa Neuvostoliittoa. Neuvostoliitossa oli ideologia, dogmi, jossa ei ollut mitään väärää. Piti pitää suu kiinni. "Vaihtakaa sanan sosialismi tilalle esimerkiksi monikulttuurisuus", Huhtasaari ironisoi (IL 3.12.).

Euroopan investointipankin varapääjohtaja, ex-pääministeri Alexander Stubb kritisoi väitettä: "Tuo vertaus on oikeasti sairas, mauttomuudessaan vastenmielinen, historiattomuudessaan käsittämätön".

En jaksa innostua Huhtasaaren presidenttiehdokkuudesta, sillä Sauli Niinistö on ylivoimaisesti paras mahdollinen ehdokas. Kuitenkin Huhtasaaren väitteessä on jotakin perääkin, joskin EU:n ja Neuvostoliiton välillä on tietenkin perustavaa laatua olevia eroavuuksia vielä paljon enemmän kuin yhtäläisyyksiä.

Moni muukin on havainnut, että EU muistuttaa huolestuttavassa määrin Neuvostoliittoa. Esimerkiksi: Moskovan tilalla on Bryssel johon Suomessa ollaan samalla tavalla rähmällään. EU:lla on Neuvostoliiton tapaan paisuva keskushallinto, joka lähettää ultimaatumeja eli direktiivejä alamaisille.

Nämä ohjeet eivät aina ota huomioon ”valtakunnan” eri osien olosuhteita. Suomi on saanut esimerkiksi todistella, että vilja kasvaa täällä sääolosuhteiden johdosta huonommin kuin Keski-Euroopassa. Maamme on joutunut hyväksymään itselleen epäedullisen tulkinnan metsien hiilinieluvaikutuksista ja olemme joutuneet tukemaan Kreikan horjuvaa taloutta suurilla rahasummilla, jne.

EU:lla on oma hallintoeliittinsä, joka saa korkeaa palkkaa ja nauttii muita etuisuuksia samaan tapaan kuin puolue-eliitti NL:ssa. EU-eliitinkin riippuvuus äänestävistä kansalaisista on hyvin ohut verrattuna demokraattiseen valtioon. Europarlamentaarikot kuuntelevat EU:n johtajien aivoituksia tarkemmin kuin omien äänestäjiensä, ja he tulevat neuvomaan näille, miten pitäisi toimia ja ajatella.

Samoin kuin Neuvostoliiton johto, EU:n johtajat voivat tehdä kansalaisten kannalta hyvinkin haitallisia päätöksiä ilman, että heillä olisi vaaraa joutua niistä vastuuseen. EU:n mahtavimmat maat voivat myös rikkoa sääntöjä ilman rangaistuksen pelkoa, sillä kunnolla toimivaa oikeusjärjestelmää ei ole – niin kuin ei ollut Neuvostoliitossakaan.

Eräs perusongelma Neuvostoliitossa oli moraalin ohuus tai peräti puuttuminen. Viimeistään finanssi- ja velkakriisi ovat paljastaneet samaa EU:n osalta. Mitä etelämmäksi EU:ssa mennään, sen heikommaksi osoittautuu yleinen moraali. Liian moni petkuttaa EU:ta parhaansa mukaan. Neuvostoliitossa oli ankarat rangaistukset talousrikoksista, mutta se ei näyttänyt estävän valtiolta varastamista. EU:ssa ei vastaavaa pelotetta ole, joten voi ennustaa ongelman pahenevan.

Toki näillä kahdella yhteisöllä on aivan ratkaisevat eroavuutensakin. Neuvostoliitosta ei voinut erota. Tosin Britannian eroaminen EU:sta näyttää varsin vaivalloiselta – Suomen kaltaisen pienen maan ei kannata vastaavasta haaveillakaan. Kansalaiset pääsevät kyllä EU:ssa liikkumaan maasta toiseen vapaasti ja yhteisöstä poiskin. Rajat ovat siis auki toisi kuin Neuvostoliitossa – mutta kuka tahansa näyttää myös marssivan sisään ulkorajan yli.

Neuvostoliitto suoritti kansalaisiaan kohtaan julmaa terroria: sosialismin kuolonuhrit on laskettavissa kymmenissä miljoonissa. EU on sen sijaan rauhanprojekti. Tosin NL:kin puhui propagandassaan jatkuvasti rauhasta.

Selkeä ideologinen ero on se, että Neuvostoliitto oli sosialistinen, mutta EU markkinatalouden nimiin vannova kapitalistinen valtioliitto. Kuitenkin myös EU:ssa suhtaudutaan yhteisön perusajatukseen vakavan ideologisesti. EU-johtajien juhlapuheissa kaikuu sama järkkymätön usko oman ideologian ylivoimaisuuteen kuin aikoinaan Neuvostoliitossa: järjestelmässä ei ole puutteita, eikä sellaisista saa puhua. Eri mieltä olevat pienet maat palautetaan ruotuun nopeasti, samoin yksilöt. Stubbin tuohtunut reaktio Huhtasaaren väitteeseen puhuu selvää kieltään.

EU:sta on maallemme kiistämättömät hyötynsäkin, eikä siis ole syytä toivoa sen hajoamista. Silti on tarpeen tunnustaa EU:n heikkoudet sekä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan korjaamaan niitä. Velkakriisien ratkaisuksi tarjottu liittovaltiokehitys ei kuitenkaan vakuuta. Mitä enemmän valtaa siirretään Brysseliin, sen vaikeampaa tulee elämä ”suuren ja mahtavan” reuna-alueilla olemaan.

On paradoksaalista puhua demokratiasta ja parlamentarismista kansallisten parlamenttien kohdalla, jos ollaan siirtämässä näiltä valtaa yhä epädemokraattisemmaksi käyvälle valtioliitolle. Kansalaiset eivät halunne samanlaista tilannetta kuin maassamme aikoinaan vallitsi: valtioneuvoston sijasta ylin tosiasiallinen päättävä elin oli neuvostovaltio.

Lähde: http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219767-eu-muistuttaa-melkoisesti-neuvostoliittoa

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20171205 (20171205)