Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Hyvät Pisa-tulokset ovat tyttöjen varassa

Turun Sanomat Lukijan kolumni 14.12.2017

Tutkimuksissa on havaittu, että pojat ovat koulussa alisuoriutujia tyttöihin verrattuna. Jo pitkään on tiedetty, että tytöt pärjäävät koulussa ja Pisa-testeissä poikia paremmin.

Vaikuttaakin siltä, että poikia ei koulunkäynti kiinnosta, ja kun motivaatio puuttuu, tulokset eivät voi olla hyviä. Lisäksi tietokoneiden ja kännyköiden pelimaailma sekä some vievät aikaa ja energiaa koulutyöstä. Tyttöjä eivät ainakaan väkivaltaiset pelit kiinnostane.

Monessa luokassa varsinkin poikien keskuudessa voi vallita eräänlainen machokulttuuri, joka ilmenee koulua ja opettajia haastavana uhoamisena. Näissä olosuhteissa hyväkään oppilas ei uskalla menestyä, vaan laiminlyö opiskelun, saadakseen joukon hyväksynnän. Aikaisemmin hyviä oppilaita kunnioitettiin – jos kadehdittiinkin.

Kielteisen kulttuurin syntyä edistää nykyinen säästölinja: luokkakokoa on kasvatettu ja erityisopetusta tarvitsevia sijoitettu muiden joukkoon. Jos luokka koostuu kovin eritasoisista oppilaista, lahjakkaat pitkästyvät, koska opetus on liian helppoa, ja toisen ääripään edustajat turhautuvat, kun eivät pysy mukana. Silloin ryhdytään viihdyttämään itseä ja muita opetusta häiritsevällä tavalla. Jos nämä ryhmät dominoivat, oppimista vähättelevä machokulttuuri voi saada vallan, ja yhä harvempi uskaltaa kiusaamisen pelossa paneutua oppimiseen.

Koulussa ja luokassa voi toki vallita myös oppimiselle myönteinen henki. Varsinkin jos oppilaat ovat oppimismielessä suunnilleen tasavahvoja, he saattavat innostua kilpailemaan – nyt eivät laiskuudessa vaan oppimisessa. Kun ääripäiden edustajat puuttuvat, ei synny opetusta häiritsevää ryhmää kuin sattumalta. Tällaisen koulun ei tarvitse olla eliittikoulu, mutta miten sellainen henki luodaan tavallisessa koulussa ja luokassa, on "tuhannen taalan kysymys". Kokeneet ammattipedagogit pystynevät siitä kertomaan ainakin periaatetasolla.

Hallinnollista tietä voidaan asiassa edetä panostamalla koulutukseen lisää varoja ja pienentämällä luokkakokoja sekä järjestämällä erityisopetusta sitä tarvitseville. On myös ehdotettu, että tietotekniikkaa hyödynnettäisiin opetuksessa entistä enemmän, jolloin ehkä saataisiin oppilaat kiinnostumaan koulutyöstä. Kohtuudessa pysyen tätäkin kannattaa kokeilla. Se voi edellyttää opettajien lisäkoulutusta. Myös työskentelymuotoja ja oppimissisältöjä on syytä tarkistaa ja tarpeen mukaan uudistaa.

Yhteiskunnassa on trendejä, jotka kaikista uudistuksista huolimatta vaikeuttavat koulujen toimintaa: yleinen auktoriteettien väheksyminen, viihteellisyys ja suoranainen hömppä, jotka johtavat pinnallisuuteen. Koulunkäynnin on monen mielestä oltavaa kivaa, mutta todellinen oppiminen on ajoittain kovaa työtä, josta viihde on kaukana. Työn tulokset kuitenkin palkitsevat.

Alisuoriutuminen ei ole ratkaisematon ongelma. Sen torjumiseen on vain paneuduttava ja panostettava kaikilla tasoilla. Tämä vaatii huolellisen tilanteen analyysin ja ratkaisujen kehittelyn sekä jämäkän toteutuksen.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20171214 (20171214)