Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Mallioppilas Suomi sai suunsa auki EU:ssa

Uusi Suomi 7.3.2018 Pekka Pihlanto

Suomi ja seitsemän muuta EU-maata heittävät kapuloita komission ja Ranskan rattaisiin: Ei tulonsiirtoja EU-maiden välille ja enemmän vastuuta jäsenmaille (Yle.fi 6.3.). Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian, Liettuan, Irlannin ja Hollannin valtiovarainministerit julkaisivat kantansa EU:n talous- ja rahaliiton uudistamiseen.

Euroalueen suunnittelutyössä pitää keskittyä olennaiseen ja unohtaa kaavailut esimerkiksi euroalueen yhteisestä valtiovarainministeristä. Jäsenmaiden on vastattava omasta taloudestaan, kun esimerkiksi EU-komissio on esittänyt jäsenmaiden yhteisvastuun lisäämistä.

On ilahduttavaa, että aikaisemmin lähinnä mallioppilaana profiloitunut maamme on nyt ilmaissut oman, komission tahdosta poikkeavan kantansa EU:n kehittämisestä. Pienten maitten ääni voi tosin hukkua isoisten vastalauseisiin tai hiljaiseen ylenkatseeseen – vaikka Petteri Orpo korostaakin julkilausuman merkitystä.

Varovaisemmat voivat olla sitä mieltä, että ei olisi kannattanut mennä ärsyttämään isoja jäsenmaita. Kosto kyllä tulisi muodossa tai toisessa. Julkilausuma on kyllä laadittu varsin diplomaattisin sanakääntein, mutta piikkejä ei mikään retoriikka peitä.

Mutta mitä Suomi on hyötynyt tähän mennessä päännyökytyksestä mallioppilaan roolissa – esimerkiksi kiintiöpakolaisten täysimääräisestä vastaanottamisesta, kun muut maat ovat olleet vastahakoisia? Ei nähdäkseni mitään. Aina samaa mieltä oleva pikkuvaltio sulautuu helposti tapettiin ja unohtuu, koska sitä ei tarvitse ottaa huomioon.

Orpo saattaa siis olla oikeassa korostaessaan julkilausuman merkitystä. Jäsenvaltioista neljäsosan yhteinen näkemys voi parhaimmillaan saada Saksan ja Ranskan ainakin harkitsemaan uudelleen yhteisvastuuta ja EU:n tiivistämistä koskevia kantojaan. Tunnetusti erityisesti Ranska on ollut halukas puolustamaan taloutensa huonosti hoitaneiden Välimeren maiden etuja.

Kreikan talouskupru on muun muassa meillä edelleen hyvässä muistissa. Silloin pelastettiin muiden rahoilla Kreikka – sekä Saksan ja Ranskan pankit. Saksassa uusi hallitus näyttää olevan lähestymässä Ranskan näkemyksiä.

Nyt tapahtunut kahdeksikon ulostulo saa toivottavasti jatkoa. Jos näin tapahtuu, taloudeltaan suurilla jäsenmailla on yhä enemmän syytä ottaa huomioon pienempien valtioiden näkemykset ja hillitä komission valtapyrkimyksiä. Se merkitsisi edistystä jäsendemokratialle ja takaiskua eurobyrokratialle.

Nähtäväksi jää, mitä brexit vaikuttaa tähän kuvioon. Suomi menetti Britanniassa hyvän liittolaisen. Kahdeksikon muodostuminen voi korvata jossakin määrin tätä tappiota.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20180307 (20180307)