Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Hankalassa asemassa oleva Suomikin karkottaa venäläisen diplomaatin

27.3.2018 Uusi Suomi Pekka Pihlanto

Yhdysvallat karkottaa 60 venäläistä diplomaattia Britanniassa tehdyn myrkkyiskun takia ja Venäjä vastaa karkottamalla 60 yhdysvaltalaista diplomaattia. EU-maista Saksa, Ranska ja Puola ilmoittivat karkottavansa neljä venäläistä, Tšekki kolme, Tanska ja Hollanti kaksi sekä Viro ja Ruotsi yhden.

Myös Suomi on nyt päättänyt liittyä eurooppalaiseen rintamaan ja karkottaa yhden venäläisdiplomaatin. Lännen ja Venäjän vuoropuhelu jatkuu silti, luonnehtii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hänen mukaansa se saattaa olla entistä tärkeämpää, ja on syytä keskittää voimia siihen, että idän ja lännen välillä repeävä kuilu alkaisi asettua toiseen asentoon.

Tämä on ilmeisesti aivan oikea toimenpide – ellei mieli muutu, kun nähdään Venäjän vastaveto. Niinistö on pyrkinyt säilyttämään puheyhteyden presidentti Putiniin. Hän jopa onnitteli Putinia vaalivoiton johdosta, joka ei oikein istu yhteen muiden länsimaiden linjan kanssa, ja häntä on siitä moitittukin. Tosin myös EU-komission puheenjohtaja Juncker ja presidentti Trump onnittelivat – jälkimmäinen vastoin neuvonantajiensa ohjeita.

Yhdenkin diplomaatin karkottaminen on Suomelta varsin järeä teko, arvioi ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista. Suomi ei yleensä puhu karkotuksista, vaan ne hoidetaan hiljaisuudessa. Kun asiasta ilmoitetaan presidentin suulla, se on hieman huutomerkin kaltainen toimenpide ja suhteessa Saksan neljään karkotukseen, sanoo Aaltola. Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolaisen mukaan yhden venäläisen diplomaatin karkottaminen on yleisen linjan mukainen, koska Suomi haluaa osoittaa solidaarisuutta Britannialle muiden EU-maiden mukana (TS.fi 26.3.).

Suomi joutuu tasapainoilemaan Venäjän suhteiden ja EU:n vaatimusten välillä. Me emme voi toteuttaa EU:ssa edustettuja kaikkein jyrkimpiä kantoja suhteissamme naapuriimme. Mitä kauempana EU-maa on Venäjästä, sen tiukempaa linjaa se voi vetää. Myös Nato-jäsenyys tuo tässä suhteessa pelivaraa, jota meillä ei siis ole.

Presidentti Niinistö on jo ottanut vapauksia EU:n linjasta: hän ei missään vaiheessa katkaissut yhteyksiä Putiniin Krimin haltuunotosta ja Ukrainan sodasta huolimatta. Ruotsin ulkoministeri ilmoitti jo vajaat pari vuotta sitten, että se ei ottaisi vastaan presidentti Putinia, kuten Suomi oli tehnyt. Sauli Niinistö vastasi tuolloin ruotsalaisille, että Suomen täytyy pitää yllä keskustelua Venäjän kanssa pitkän yhteisen rajan vuoksi.

Ruotsalaisten tilanne suhteessa Venäjään onkin toinen kuin Suomen, sillä se on suhteellisessa turvassa maamme selän takana. Myös muut EU-maat, joilla ei ole maarajaa Venäjän kanssa, voivat noudattaa erilaista Venäjän politiikkaa kuin Suomi. Suomen ei pidäkään olla niin solidaarinen EU:lle, että vahingoitamme omaa turvallisuuttamme. Jos Venäjä nyt esimerkiksi avaa pakolaishanan, joudumme ikävään tilanteeseen solidaarisuutemme takia.

Maallamme oli onnea, kun espanjalainen etsintäkuulutettu "kapinallinen" katalaanijohtaja Puigdemont poistui maastamme ennen kuin piti päättää hänen palautuksestaan. Suomesta ei ole totuttu lähettämään ihmisiä takaisin kotimaihinsa, jos heittä uhkaisi siellä kahdenkymmenenviiden vuoden vankeus.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20180327 (20180327)