Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Siperia opettaa Fortumia

Uusi Suomi 18.4.2018 09:42 Pekka Pihlanto

Kun Fortum hankki kymmenen vuotta sitten neljällä miljardilla eurolla Siperiasta ja Uralilta kahdeksan voimalaa moni ajatteli, että se oli haukannut liian ison palan – ja väärästä paikasta. Valuisivatko sähkönkäyttäjiltä laskutetut miljardit Siperian ikiroutaan? Epäilyt torjuttiin tietävästi: Venäjä olisi muuttumassa pikavauhtia normaaliksi markkinatalousmaaksi.

Toisin kävi. Venäjästä ei tullut normaalia markkinatalousmaata, eikä myöskään oikeaa demokratiaa. Jo kaupan tapahtuessa kaikkien piti tietää, että Venäjä määrittelee energian strategiseksi alaksi ja siksi se pidetään tiukasti valtionjohdon peukalon alla. Ja sitä käytetään ulkopolitiikassa strategisesti.

Nyt Venäjän hallituksen virallinen lehti Rossijskija Gazette on käynyt Fortumin kimppuun väittäen sitä uhkaksi Venäjän turvallisuudelle (HS 17.4.). Venäjällä on lehden mukaan laajaa toimintaa harjoittavia ja suuria voittoja tekeviä ulkomaisia yrityksiä, jotka tarvittaessa alistuvat lännen määräämiin pakotteisiin ja voivat milloin tahansa alkaa toimia Venäjää vastaan. Artikkelissa mainitaan eräs tällainen yritys, Fortum.

Lehti viittaa Suomen valtion osake-enemmistöön Fortumissa ja antaa yhtiöstä virheellisiä tietoja, muun muassa, että sen hallituksen puheenjohtaja on puolustusministeri – tiedot tosin korjataan myöhemmin. Samalla vihjaistaan, että maan neutraalisuudesta huolimatta Suomi puhuu johdonmukaisesti Nato-optiosta. Näin sähköntuottaminen yhdistetään meidän maanpuolustukseemme. Kirjoittaja ei ehkä huomaa, että hänen artikkelinsa on omiaan vahvistamaan käsitystä Nato-option tarpeellisuudesta.

Miksi tällainen hyökkäys juuri nyt – onko se omalaatuinen kiitos vihreän valon näyttämisestä Nord Stream-kaasuputkelle? Erään syyn arvioidaan liittyvän Uniper-kauppaan, jolla Fortum on hankkimassa tämän muun muassa Venäjällä voimalaitoksia omistavan saksalaisen energiayhtiön.

Toinen, ehkä selvempikin syyryhmä ulostuloon ovat suurvaltojen konflikti Syyriassa ja Britanniassa tapahtunut myrkkyisku, joihin kytkeytyy pakotteita Venäjää vastaan. Kirjoituksessa mainitaankin arvosteltujen yhtiöiden voivan "milloin tahansa" alistua lännen määräämiin pakotteisiin.

Fortum on nyt joutunut – omaa varomattomuuttaan – suurvaltapolitiikan ja siihen liittyvän valtiollisen nationalismin pyöritykseen. Olisi ehkä ollut viisaampaa sijoittaa sähkön myynnillä kerätyt miljardit turvallisemmin, eikä lähteä seikkailemaan Siperiaan, sillä tunnetusti Siperia opettaa.

Jos kansainvälinen tilanne vielä nykyisestä kärjistyy, edessä voi pahimmassa tapauksessa olla Fortumin Venäjällä sijaitsevien voimaloiden kansallistaminen. Kyseisen artikkelin kirjoittaja on tätä mahdollisuutta jo väläytellytkin. Näistä voimaloista uhkaa joka tapauksessa koitua jatkuva riesa niin Fortumille kuin Suomen valtionjohdollekin. Fortumin päättäjät osoittivat Venäjän seikkailuun ryhtyessään luvattoman suurta hyväuskoisuutta ja puutteellista politiikan tajua – pelkkä ahneus ei riitä strategian määrittelyssä.

Vastaavan tasoista hyväuskoisuutta edustaa myös Suomen valtio ryhdyttyään energiayhteistyöhön venäläisen Rosatomin kanssa Fennovoiman ydinvoimaprojektissa. Siinä voivat pienen valtion edustajat polttaa helposti näppinsä.

Pitäisikö meillä nyt tehdä naapurin mallin mukaan "venäläiset" eli kirjoittaa "valtion äänenkannattajaan" Fennovoimaprojektin uhkista Suomen turvallisuudelle? Tässä tapauksessa ei tarvitsisi edes vääristellä tosiasioita.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20180418 (20180418)