Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Roskaajan mielenmaisema

Turun Sanomat Lukijan kolumni 8.7.2018

Moni on todennut Turun Sanomienkin palstoilla, että Turku on roskainen ja likainen kaupunki. Tarkoitukseni ei ole syyllistää ketään, mutta kaiketi mielenkiintoista kysymystä saa sentään käsitellä. Epäilemättä maailmassa on isompiakin ongelmia, mutta se ei tarkoita, että pienemmillä ei olisi mitään merkitystä.

Itselläni ja ilmeisesti useimmilla ikätovereillani on takaraivossa sellainen ajatus, että luonnollisesti roska laitetaan roska-astiaan tai sellaisen puuttuessa omaan taskuun. Ei vain tunnu hyvältä heittää roskaa kadulle tai luontoon. Meitä on kuitenkin moneksi.

Kauppakorkeakoulun siivooja kertoi jo vuosia sitten opiskelijatytöstä, joka heitti paperitollon lattialle hänen nähtensä. Kun siivooja pyysi tätä nostamaan roskan lattialta, tyttöpä vastasi: "Sitä varten sinä olet täällä." Lopputulos kuitenkin oli, että siivooja sai tytön nostamaan roskan ylös. Olen monesti miettinyt, minkälainen johtaja tästä opiskelijasta mahtoi tulla.

Tämän tapauksen taustalla lienee roskaajan perusteeton ylemmyydentunto – hyvän kotikasvatuksen puutteen ohella. Toisaalta monella roskaajalla voi olla halu osoittaa mieltään kasvottomalle yhteiskunnalle tyyliin: minua eivät teidän sääntönne koske. Siinäkö syrjäytymisen esioireita? Tietenkin tällainen hällä väliä -asenne saattaa varttumisen myötä hälvetä.

Yleisesti ottaen nykyisin näyttää olevan yleistä roskaamisen ohella esimerkiksi piittaamattomuus liikennesäännöistä. Ehkä kysymyksessä on kummassakin tapauksessa eräänlainen vapauden kaipuu. Halutaan olla riippumattomia ja vapaita. Tämä on kuitenkin väärin ymmärrettyä vapautta. Ihmisyhteisössä kun eletään, on otettava huomioon muut ihmiset. Se merkitsee, että vapauteen liittyy vastuu. Kukaan ei ole oikeasti täysin riippumaton muista – kokematon voi näin luulla, mutta se on harhaa.

Roskaajaa ei ehkä siivoton ympäristö häiritse – hänellä saattaa olla kotinsa lattioilla viihtyisä pizzalaatikoiden, muiden roskien ja vaatteiden sekamelska. Kaikki eivät kuitenkaan pidä katujen ja puistojen roskaisuudesta. Lisäksi joku joutuu aina roskat poistamaan, ja se myös maksaa. Siinä ihmisyhteisössä elämisen vastuullisuuden perustelut.

Siivoton ympäristö on tosin yleensä vain esteettinen haitta, mutta luultavasti kaikki pitävät siisteydestä jollakin elämänalueellaan. Huoleton roskanheittäjä saattaa olla hyvinkin tarkka vaikkapa pukeutumisensa suhteen – ettei vain pukeutuisi "nolosti".

Miten saisimme sellaisen ajatuksen leviämään, että roskaaminen on noloa? Nykyisin valistus on taitolaji. Liian suorasukaiset ohjeet ovat monen mielestä epäkorrekteja – ne voidaan katsoa jopa ihmisten yksityisyyden loukkauksiksi. Jätänkin kysymyksen kekseliäiden mediaihmisten ja muidenkin kansalaisten mietittäväksi.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20180709 (20180709)