Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Politiikkako liian läpinäkyvää?

Uusi Suomi 16.7.2018 15:49 Pekka Pihlanto

Maamme politiikkaa on moitittu viime aikoina monella tavalla. On todettu epämääräisesti, että "politiikka on rikki" – mitä sillä sitten tarkoitetaankin. Amerikan professori Bengt Holmström on puolestaan todennut, että politiikasta on tullut liian avointa, liian läpinäkyvää (HS 15.7.). Tämä tuottaa hänen mukaansa huonoa politiikkaa, mikä lisää poliitikkojen arvostelua, ja tämä taas saa ihmiset vaatimaan lisää avoimutta.

Aina voidaan keskustella siitä, mikä on liian avointa ja mikä ei, mutta politiikan avoimuus kuuluu joka tapauksessa demokratiaan. Diktatuurissa tai huonosti toimivassa demokratiassa vallanpitäjät voivat valmistella suuriakin hankkeita kansalaisilta salassa, ja tuoda ne sitten julkisuuteen valmiina päätettäviksi tai jopa valmiiksi päätettyinä.

Jos laajakantoinen asia valmistellaan pimennossa, perusteellinen keskustelu ja perehtyminen hankkeeseen käy vaikeaksi tai mahdottomaksi – ja asia nuijitaan valmiiksi ilman, että kansalaisilla on käsitystä siitä, mitä päätettiin. Aika sen näyttää, mutta silloin on myöhäistä rypistellä.

Paljon paremmalta näyttää kansalaisyhteiskunnan kannalta, että varsinkin suurista päätöksistä annetaan valmisteluvaiheessa väliaikatietoja. Tällöin kansalaiskeskustelussa päästään ottamaan kantaa ja ehkä vaikuttamaankin valmisteluun. Tämä on päättäjienkin kannalta hyödyllistä – jos he haluavat tosissaan palvella kansakuntaa – eivätkä vain edistää poliittista ideologiaansa.

Tässä onkin avoimuuskeskustelun ydin: jos poliitikot haluavat keskeisesti ajaa poliittista ideologiaansa tai puolueensa etua, heidän on edullista pitää hankkeen sisältö piilossa mahdollisimman pitkään. Sote-hankkeessa on tunnetusti tällaisia ideologisia elementtejä: maakuntamalli ja sosiaali- ja terveysmarkkinoiden avaaminen yksityisten yritysten voitontavoittelulle.

Mitä tulee avoimuuden vaikutuksiin, on kysyttävä, kenen kannalta huonoon politiikkaan se olisi johtanut? Ideologisten tavoitteidenko kannalta? Perustuslakiasiantuntijat ovat päässeet avoimuuden turvin esimerkiksi sote-hankkeen osalta torjumaan hallituksen suunnitelmasta useita arveluttava kohtia.

Poliitikkojen arvostelun lisääntyminen voi johtua avoimuudesta siinä mielessä, että on päästy ajoissa näkemään, miten puutteellista päätösten valmistelu on monesti ollut. Avoimuus on paljastanut harjoitetun politiikan puutteet, eikä suinkaan aiheuttanut niitä. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että esimerkiksi sote-hanke on tässä avoimuuden sallimassa myllytyksessä tullut jossakin määrin paremmaksi. Kansalaiset eivät haluakaan lisää avoimutta, vaan parempaa päätösten valmistelua.

Miksi arvon professorimme arvostelee politiikkaa liiallisesta avoimuudesta? Mahdollisesti tämän ovat kertoneet hänen monimutkaiset kaavansa, joihin toimittaja Saska Saarikoski haastattelussaan viittaa. Toisaalta professori on ehkä omaksunut amerikkalaisen liike-elämän periaatteita ja odottaa sellaisia noudatettavan suomalaisessa politiikassa. Politiikkaan ei kuitenkaan kaivata 'liikesalaisuuksia' eikä 'toimitusjohtajuutta'.

Hallinnon avoimuudella on tärkeä tehtävä kansalaisyhteiskunnassa, eikä siinä ole mielestäni meillä menty liiallisuuksiin. Jos poliitikot tekevät julkisuuden valokeilassa huonompia päätöksiä kuin he kabinettien kätköissä tekisivät, niin se on heidän heikkouttaan. Tuskinpa kansalaisten enemmistö haluaa paluuta aikaan, jolloin tärkeät päätökset valmisteltiin poissa kansalaisten silmistä. Media pitää onneksi huolen siitä, että tähän suuntaan ei enää lipsuta.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20180717 (20180717)