Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Venäjän trauma

Uusi Suomi 25.10.2018 10:48 Pekka Pihlanto

Venäjää pidetään "erilaisena" ja vaikeana ymmärtää. Arvoitukseen antaa valaistusta Helsingin kirjamessuilla vierailevan amerikkalaisen kirjailijan Masha Gessenin haastattelu (Saska Saarikoski HS 24.10.). Venäjä hautasi menneisyytensä ja hukkasi näin tulevaisuutensa, kirjailija arvioi.

Gessen on joutunut lähtemään Venäjältä pakolaiseksi kahteen otteeseen. Hänen kirjansa entisestä asuinmaastaan on suomennettu nimellä: Venäjä vailla tulevaisuutta – yksinvaltiuden paluu.

Venäläiset eivät kaivanneet Neuvostoliiton hajoaminen jälkeen niinkään vapautta kuin turvallisuutta – ja odottivat johtajaa, lataa kirjailija. Vladimir Putin vastasi huutoon. Hänen oli helppo omaksua itsevaltainen johtamistapa tilanteessa, jossa Venäjällä demokratia koettiin synonyymiksi sekasorrolle. Itsenäinen ajattelu kävi Putinin otteen kiristyessä yhä vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi.

Neuvostoliiton synnyttämä neuvostoihminen oli mukautuvainen, varautunut ja kyyninen. Tämä Homo Sovieticus, voi Venäjällä edelleen hyvin. Sen tärkein ominaisuus on Gessenin mukaan kaksoisajattelu. Tämä tarkoittaa kykyä omaksua samanaikaisesti kaksi täysin ristiriitaista asiaa. Se on välttämätöntä tässä yhteiskunnassa.

Eräs kirjailijan esittämistä kaksoisajattelua koskevista esimerkeistä liittyy Salisburyn myrkkyiskuun. Jokainen katsoja tajusi, että Venäjän tv:ssä haastatellut miehet eivät olleet mitään turisteja, mutta juuri kaksoisajattelu sai ihmiset epäilemään samanaikaisesti sekä venäläisiä että brittejä. Toinen esimerkki kertoo neuvostoajan naisesta, jolla oli elämässään kaksi suurta rakkautta: hänen ilmiannostaan teloitettu miehensä – ja kommunistinen puolue.

Totalitaristinen kaksoisajattelu ja valtion propaganda ovat kirjailijan mukaan luoneet tilanteen, jossa mikä tahansa on mahdollista, eikä millään ole suurta väliä. Suomessa on pitkään luonnehdittu tyypillistä venäläistä suhtautumista sanalla "soromnoo" (väännös venäjänkielen sanoista, jotka tarkoittavat "kaikki yhdentekevää", "samapa tuo").

Myös Saksa joutui taistelemaan totalitarismin taakan kanssa, mutta vapautui siitä, toisin kuin Venäjä. Kirjailija selittää, miksi. Natsivaltaa kesti 12 vuotta, ja sen päättyessä jokainen aikuinen muisti, minkälaista oli aika sitä ennen. Venäjällä kärsittiin totalitarismista 73 vuotta, joten kenelläkään ei ollut enää muistikuvaa sitä edeltäneestä ajasta. Eikä siitä olisi paljon apua ollutkaan, sillä kansa eli itsevaltaisen tsaarin alamaisena. Venäjältä siis puuttuu demokratian perintö.

Lisäksi Saksassa uhrit olivat ulkopuolisia, juutalaisia, mutta Neuvostoliitossa uhrit olivat omaa kansaa, keitä tahansa. Joka tapauksessa saksalaiset ovat katuneet ja käsitelleet menneisyytensä – ja tekevät sitä edelleen. Sen sijaan Venäjä hautasi menneisyytensä, eikä katunut. Itse asiassa Venäjällä eletään vielä sopivasti väritetyssä historiassa, eikä kyetä irtautumaan siitä kohti uutta. Stalin on siellä sankari.

Saksalla on selkeä tarina menneisyydestään. Kansa vapautui natsien vallasta ja on vapaa. Samoin Viron synkkä aika johtui vieraasta miehittäjävallasta, ja maa vapautui siitä. Venäjällä tällaista vapauttavaa tarinaa ei ole, ja siksi se tarvitsee sisäisiä ja ulkoisia vihollisia, sanoo Gessen. Tämän voi jokainen nähdä todeksi.

Kirjailija ei tiedä, löytyykö Venäjän traumaan ratkaisua, ainakaan tämän sukupolven aikana. Hän ei ole optimistinen. Hän haluaisi uskoa, että asiat voisivat muuttua paremmiksi, mutta eivät kuitenkaan niin hyviksi, että hän haluaisi muuttaa sinne vielä kerran.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20181027 (20181027)