Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Suuret kulttuurierot joukkoraiskausten taustalla

Uusi Suomi 14.1.2019 10:23 Pekka Pihlanto

Oulun joukkoraiskaukset ovat saaneet median tarttumaan maahanmuuttoon aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin. Tähän asti vallinnut maahanmuuton ongelmien vähättely ja peittely on ainakin hetkeksi väistynyt. Noudatettu salaileva julkisuuspolitiikka lieneekin ollut osaltaan syynä siihen, että ongelmavyyhti rävähti lopulta kerralla kaikessa karmeudessaan hyväuskoisen kansakunnan kasvoille.

Miksi kansa järkyttyi niin suuresti – ja poliitikot heidän myötään? Poliitikkojen järkytys johtuu tietenkin lähestyvistä vaaleista. Heidän huolensa oli aikaisemmin lähinnä pelko suomalaisten ylireagoinnista, eikä niinkään nuorten tyttöjen kokema epäinhimillinen kohtelu.

Suomalaiset ovat periaatteessa oikeudenmukaista kansaa. Kun nyt ilmeni, että teoista epäillyt eivät ole osoittaneet minkäänlaista kiitollisuutta turvaa tarjonneelle kansakunnalle, vaan ovat käyttäneet sen hyväntahtoisuutta (joka tietysti johtuu osittain kansainvälisistä sopimuksista) karkeasti väärin, reaktio oli järkytys ja joillakin vihakin.

Mitkä olivat perussyyt joukkoraiskauksille – paitsi tietenkin lisääntynyt maahanmuutto sinänsä? Joukkoraiskausten eräänä välittömänä syynä näyttää olevan se, että monet esim. Irakista tulleet miehet ovat osallistuneet taisteluihin. Muun muassa Isisin käytäntöihin kuuluvat joukkoraiskaukset.

Tällainen häpeärangaistus on yleinen käytäntö monessa pakolaisten lähtömaassa. Jo Bosnian sodassa 1990-luvulla todettiin raiskauksia käytetyn psykologisen sodankäynnin välineenä, ja kautta historian niitä on sodissa harrastettu. Maahanmuuttoviranomaiset ovat ilmeisesti kiinnittäneet aivan liian vähän huomiota maahanmuuttajien sotilaalliseen taustaan.

Perussyy raiskauksiin ovatkin suuret kulttuurierot Suomen ja pakolaisten lähtömaan välillä: monen maahantulijan omassa kulttuurissa tyttöjä vahditaan tiukasti, joten heidän kimppuunsa ei niin vain päästä. Naisia ja tyttöjä pidetään holhottavina ja vähäarvoisempina verrattuna poikiin ja miehiin, ja tämäkin on omiaan luomaan raiskauksille altista asennetta.

Tulijoiden mielestä Suomessa naiset ja tytöt näyttävät olevan vapaata riistaa. Niinpä maahanmuuttajat tulkitsevat tyttöjen osoittaman mielenkiinnon ja ystävällisyyden helposti väärin. Tunnetusti "tilaisuus tekee varkaan".

Monille suomalaisille on muodostunut yksipuolisen julkisen keskustelun johdosta liian ruusuinen kuva kaikista maahanmuuttajista. Ehkä juuri siksi lapset ja nuoret eivät ymmärrä, miten toisenlaisesta kulttuurista tulijat ovat lähtöisin, eivätkä siten tajua, miten nämä voivat tulkita väärin heidän osoittamansa mielenkiinnon ja ystävällisyyden. Suomessa kunnioitetaan yleisesti yksilön itsemääräämisoikeutta, mutta kaikissa kulttuureissa tämä ei ole itsestään selvyys.

Huomattava osa maahan tulleista on nuoria ja perheettömiä miehiä, joilla ei ole täällä naiskontakteja. Niitä haetaan sitten helpoimmista kohteista eli alaikäisistä, joiden tekemisiä ei täällä juurikaan (vielä) valvota.

Puolueiden johtajilta kysyttiin parannuskeinoja ongelmaan. Vastaukset noudattivat odotetusti kunkin puolueen omaksumaa maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttoa kannattavat puolueet kiinnittävät huomionsa lähinnä viranomaistoimintaan, lakien tiukentamiseen, kotoutuksen yhteydessä annettavaan valistukseen sekä muuhun tekojen ennaltaehkäisyyn. Maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat puolueet keskittyisivät erityisesti maahanmuuton rajoittamiseen ja rikoksiin syyllistyneiden karkottamiseen.

Syventymättä tarkemmin sinänsä hyvin tärkeään kysymykseen ongelman ratkaisukeinoista on todettava, että huomiota on kiinnitettävä koko maahanmuuttoprosessiin alusta loppuun saakka: maahanmuuton hallittavuudesta ja turvapaikan hakijoiden seulonnasta sekä oleskeluluvan saaneiden kotoutuksesta aina rangaistuksiin ja rikollisten palautuksiin saakka. Asia on otettava riittävän vakavasti, eikä pinnallisilla "kyllä suomalaisetkin raiskaavat" -tyylisillä torjunnoilla ole enää uskottavuutta.

Myös maahanmuuttajien yhteisöillä on oma roolinsa ongelmien ehkäisyssä. Presidentti Niinistö oli aivan oikeassa tähdentäessään näiden vastuuta nuorempien jäsentensä ohjailussa. Onhan tunnettua, miten tiiviisti joissakin maahanmuuttajien piireissä yhteisö valvoo esimerkiksi tyttöjen pukeutumista.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20190115 (20190115)