Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Sopiiko savon murre tutkielman tai tutkimuksen kieleksi?

Uusi Suomi 20.2.2019 Pekka Pihlanto

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani on saanut rehtorin sijaisen moitteen kritisoituaan julkisesti savon murteella kirjoitettua pro gradu -tutkielmaa (HS 20.2.). Herää kysymys, missä on dekaanin sananvapaus. Yliopistojen luonteeseen kuuluu paitsi sananvapaus, myöskin kriittisyys, ja jos näistä tingitään, yliopisto taantuu, eivätkä opiskelijat opi tieteenteon periaatteita.

Luonnollisesti varsinkin julkisuuteen tultaessa on varottava sanojaan, mutta kun toimittaja tulee utelemaan, silloin joudutaan vastaamaan, ehkä hyvinkin lyhyellä miettimisajalla. Muutoin yliopistossa toimiva saa helposti syytteen akateemisessa norsunluutornissa tai Impivaarassa elämisestä.

Ainakaan lehtiuutisen mukaan kritiikki ei kuitenkaan ollut mitenkään harkitsematonta tai "henkilöön käyvää", eikä muutoinkaan epäasiallista, toisin kuin gradun tekijä väittää. Tieteentekoa opettelevan on syytä oppia kestämään kritiikkiä. Joko ollaan niin pitkällä, että opiskelijat alkavat kokea kritiikin vihapuheeksi?

Puheena olevan gradun aiheena on kielen ja murteen määrittely lähinnä itämerensuomalaisessa kontekstissa. Onko murteen käyttö tieteen kielenä sitten perusteltua, edes tällaisessa murretta koskevassa työssä – muilta osin kuin murre-esimerkkien osalta? Kyseinen dekaani toteaa, että Helsingin yliopistossa gradu voidaan tehdä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja humanistisessa tiedekunnassa jollakin siellä opetettavalla kielellä. Savon murre ei kuulu niihin, joten gradun olisi voinut perustellusti hylätä tai ainakin lähettää suomennettavaksi.

Mitä "vikaa" sitten on murteen käytössä? Muun muassa se rajoittaa gradun potentiaalisten lukijoiden määrää – kun taas tieteen tarkoitus on levittää sen piirissä tuotettavaa tietoa. Selvää kai lienee, että esimerkiksi länsi-suomalainen ei mielellään tartu vaikkapa savon murteella kirjoitettuun tekstiin. Syynä ovat paitsi ymmärtämisvaikeudet, myös tilanteen omituisuus. Murteen käyttö tieteelliseksi tarkoitetussa tekstissä tai harjoituksessa voi maistua konstailulta, ellei peräti pelleilyltä. Käytännön havainnollistuksena Turun murretta: "Asia kaikilt kanteilt pohrittuas tutkija päätys seuraavanlaissi johtopäätökssi…". - Tällainen sopisi paremmin johonkin sketsiin kuin tieteelliseen yhteyteen.

Savon murre on tullut tunnetuksi ainakin Länsi-Suomessa vaikeaselkoisuudestaan. On jopa sanottu, että kun savolainen puhuu, vastuu siirtyy kuulijalle – tässä tapauksessa siis lukijalle. Tieteen alueella kuitenkin vastuu on yksinomaan tieteellisen tuotoksen tekijällä.

Tämä gradu on kuitenkin hyväksytty ja vieläpä hyvällä arvosanalla, joten itse työn sisältöön ei ole aihetta puuttua. Työ on kuitenkin ennakkotapauksena merkittävä poikkeama tähänastisesta käytännöstä. Sitä on ilmiönä voitava käsitellä julkisuudessakin sanavapauden puitteissa. Ajateltakoon esimerkiksi, minkälaisen portin se avaa, nyt kun maassamme käytetään murteiden lisäksi yhä lisääntyvässä määrin vieraita kieliä, joita ei opeteta yliopistoissa.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20190221 (20190221)