Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Mikä brittiparlamentaarikkoja oikein vaivaa?

Uusi Suomi 13.3.2019 Pekka Pihlanto

Pääministeri Teresa Mayn esittämä hiukan ehostettu brexit-sopimus hylättiin parlamentissa murskaluvuin. Siinä hiersivät erityisesti Irlannin ja Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin rajajärjestely, ns. backstop, jolla olisi taattu tullisopimuksen avulla esteetön rajaliikenne. Monet edustajista pelkäsivät Britannian juuttuvan sopimuksen myötä epämääräiseksi ajaksi tulliliittoon EU:n kanssa. Tänään äänestetään siitä, halutaanko sopimukseton ero EU:sta vai ei. [Ei haluttu.]

Tätä soutamista ja huopaamista on jatkunut siinä määrin, että sopimukseton ero näyttää yhä todennäköisemmältä, vaikka enemmistö parlamenttiedustajista ei sitä haluaisikaan. Tämä epävarmuus on saanut lukuisat yritykset jo siirtämään toimintojaan manner-Eurooppaan, mikä on heikentänyt talousnäkymiä ja saanut punnan kurssin laskuun. Jos sopimukseton ero toteutuu, tämä prosessi vain vahvistuu, ja seurauksena on työttömyyttä ja pulaa lääkkeistä, elintarvikkeista sekä muistakin tuontitavaroista. Tästä ei puhuttu brexit-kansanäänestyksen edellä.

Mikä on saanut Britannian ajautumaan tällaiseen hullunmyllyyn? Pääministeri May on puskenut jääräpäisesti eteenpäin omaa sopimustaan. Hän sai siihen EU:lta vain kosmeettisia parannuksia, jotka eivät edustajien enemmistölle riittäneet. May on myös sitkeästi kieltäytynyt uudesta kansanäänestyksestä. Hän vetoaa kuitenkin siihen, että kansalaisten tahtoa on noudatettava, eli pyrittävä aikaisemmassa kansanäänestyksessä kannatettuun eroon EU:sta. Jääräpäisiä pääministereitä on täälläkin päin...

May ei ota huomioon sitä, että kansanäänestyksen tulos syntyi täysin virheellisten tietojen ja mielikuvien perusteella. Kansalaisille uskoteltiin, että eron myötä Britannia pystyy täysin itsenäisesti lopettamaan maahanmuuton ja säästää miljardikaupalla rahaa, joka voidaan käyttää vaikkapa sosiaalimenoihin. Todellisuudessa maahanmuutto ei lopu kokonaan ja EU vaatii Britannialta erotilanteessa huomattavan summan rahaa maan aikaisempiin sitoumuksiin nojautuen.

Kun seuraa televisiosta brittiparlamentin työskentelyä, se vaikuttaa yöllisellä nakkikioskilla tappelevalta huligaanilaumalta tai päiväkodilta, jonka hoitaja on poistunut hetkeksi hoitamaan omia asioitaan. Voiko edustaja säilyttää tällaisessa rähinässä terveen harkintakykynsä, vai onko hän vaarassa joutua joukkopsykoosin valtaan, jossa halutaan näyttää vastustajille, missä kaappi seisoo?

Oli miten oli, parlamentin työskentelyn tähänastiset tulokset eivät anna sitä kuvaa, että asialla olisivat olleet järkevät ja harkintakykyiset ihmiset, jotka ajattelisivat kansakunnan etua. Kaikki tämä sählääminen on heikentänyt Britannian mainetta vanhana ja vakiintuneena demokraattisena valtiona. Nyt se vaikuttaa pikemminkin epävakaalta banaanivaltiolta. Monarkian vahakabinetti ei näköjään pysty millään epäsuorallakaan tavalla tukemaan maan horjuvaa hallintoa.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20190314 (20190314)