Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Kyyninen asenne auttaa ymmärtämään Venäjää

Uusi Suomi 27.4.2019 10:18 Pekka Pihlanto

Brittiläinen kansainvälisen politiikan tutkija Keir Giles kertoo, että Venäjän kanssa varminta on kyynisyys (HS 26.4.). Venäjä ei ole hänen mukaansa ikinä muuttunut tavalliseksi valtioksi: se on ja pysyy imperiumina ja käyttäytyy sellaisena.

Toisin kuin yleensä väitetään, Venäjää voi siis ymmärtää. Se käyttäytyy suhteellisen ennustettavasti, suurvaltaroolinsa mukaisesti eli se haluaa vaikuttaa maailman asioihin suurvaltojen tapaan. Venäjä on Gilesin mukaan jämähtänyt vuoteen 1914, jolloin se oli päättämässä maailman asioista, ja maa katsoo sen oikeudekseen edelleenkin.

Tämä näkyy todellakin hyvin Venäjän käyttäytymisessä: sitä osoittaa muun muassa uutinen Pohjois-Korean Kimin ja Venäjän Putinin neuvotteluista. Putin sai näin jalkansa sen oven rakoon, jonka takana neuvotellaan Pohjois-Korea ydinaseesta. Venäjä ei ole enää sivustakatsoja Tumpin ja Kimin asetellessa neuvonpitoon punaista mattoa pitkin.

Giles kertoo länsimaiden taitamattomasta – liian optimistisesta – suhtautumisesta Venäjään. 1990-luvulta lähtien lännessä on kuviteltu sitkeästi Venäjän muuttuvan liberaaliksi länsimaiseksi demokratiaksi. Näin ei ole tapahtunut. Venäjää koskevat perusasiat eivät Gilesin mukaan koskaan muutu: imperiumiajattelu pysyy ja vaikuttaa Venäjän käyttäytymiseen.

Vaikka Venäjän harjoittama pientenkin strategisten etujen kalastelu kansainvälisessä politiikassa nähdään selvästi ainakin naapurimaissa, lännessä ei asiaa ole riittävästi ja laajalti ymmärretty. Toisin kuin sellaiset entiset imperiumit kuin Britannia ja Ranska, Venäjä ei ole käynyt läpi luopumisen tuskaa ja tyytynyt osaansa: se haluaa edelleen olla imperiumi Yhdysvaltojen ja Kiinan tapaan sekä osallistua täysivertaisena osapuolena maailman asioiden ratkaisemiseen etujensa mukaisesti.

Venäjä katsoo olevansa vihollisten ympäröimä ja se pitää kansalaistensa keskuudessa yllä länsimaista viholliskuvaa. Se kokee tulleensa aina kaltoin kohdelluksi ja hyväksikäytetyksi, vaikka länsimaat ovat pyrkineet sinisilmäisesti hyvittelemään sitä muun muassa tarjoamalla heti Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen sille paikan kansainvälisissä järjestöissä ja antamalla sille rahaa sekä apua saadakseen sen muuttumaan tavalliseksi länsimaaksi.

Giles toteaakin, että sillä ei ole merkitystä, mitä me teemme, sillä Venäjä voi aina käyttää sitä meitä vastaan. Se on mestari kääntämään mustan valkoiseksi: epäilläänpä Venäjää miten vahvoin perustein mistä tahansa väärinkäytöksestä, se kieltää aina osallisuutensa.

Kaiken tämän johdosta kyyninen asenne Venäjän suhteen on länsimaille välttämätön lähestymistapa. Kansainvälisessä politiikassakin on "ulvottava susien mukana", muuten tulee syödyksi: on epäiltävä kaikessa toista osapuolta ja käytettävä tilanteeseen sopivia keinoja sekä lähestymistapoja, sillä reilu peli ei tuota tulosta, jos vastapuoli ei sitä pelaa.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20190427 (20190427)