Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Valkoposkihanhet saastuttavat direktiivin suojassa

Uusi Suomi 22.7.2019 10:36 Pekka Pihlanto

Valkoposkihanhet saastuttavat ulosteillaan monien kaupunkien uimarantoja ja nurmikoita, mutta se on EU:n direktiivin ja maamme luonnonsuojelulain suojelema laji. Siten sitä ei saa hätyyttää, eikä pesintää häiritä – kannan harventamisesta puhumattakaan. Se on siis isäntä muun massa Helsingin rannoilla, missä lehtitietojen mukaan lintujen ulosteet häiritsevät monin paikoin oleskelua. Myös eräät golfin harrastajat ovat valittaneet, että hanhet pilaavat viheriöt.

Tällainen lintujen mellastaminen tuntuu erikoiselta ihmisten oleskelupaikoilla. Viranomaisilla ei tunnu olevaan oikeastaan muuta torjuntakeinoa, kuin antaa heinikoiden kasvaa (HS mielipide 19.7.). Tosin koiria voi käyttää karkotukseen luvanvaraisesti. Se olisikin mielekkäämpi karkotuskeino, kuin heinikon kasvattaminen, sillä ihminen ei viihdy heinikossa – punkki sen sijaan viihtyy.

Hanhet kuuluisivatkin aitoon luontoon, eivätkä kaupunkeihin. Ne eivät ole pihavarpusiin verrattavia harmittomia silmän ja korvan iloja.

Valkoposkihanhet pesivät Pohjoisen jäämeren ympäristössä ja ne talvehtivat Pohjanmeren rannikoilla Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa ja Tanskassa, mutta myös Norjan eteläosassa, Irlannissa ja Skotlannissa (Wikipedia).

Moni pitää ilmeisesti valkoposkihanhea Suomessa kotoperäisenä lajina, vaikka se on uudistulokas, joka kanta levisi parinkymmenen viime vuoden kuluessa maamme koko rannikolle ja paikoin sisämaahankin (BirdLife). Kuka lienee käynyt Brysselissä kertomassa, että valkoposkihanhi olisi suomalainen laji?

Vertailun vuoksi todettakoon, että suhteellisen pitkään täällä tunnetut supikoira, minkki ja piisami luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi, joita saa pyydystää käytännöllisesti katsoen ympäri vuoden. Ne tekevät kyllä suurta tuhoa linnustolle ja muille eläimille, joten niiden hävittäminen on perusteltua. Monen poronhoitajan ja karjankasvattajan mielestä myös susi saisi mennä samaan joukkoon, mutta niin vain on sekin EU:n suojeluksessa, tosin eräin rajoituksin.

Näin satunnaisesti osuu EU:n direktiivinlaatijan arpa eri eläinlajeihin. Tuntuu siltä, että eläinten haitallisuutta arvioidaan etupäässä muiden lajien kuin ihmisen ja kotieläinten kannalta. Tässä valossa esimerkiksi kurtturuusun vainoaminen tuntuu lähinnä naurettavalta näpertelyltä.

Valkoposkihanhi on tietenkin huomattavasti vähäisempi, ainakin erilainen, ongelma kuin edellä mainitut eläimet, mutta osoittaa kohtuuttoman yksipuolista näkemystä antaa lintujen näin pilata muun muassa lapsiperheiden kesäiseen vapaa-ajan viettoon kuuluvan oleskelun tietyillä rannoilla ja nurmikoilla. Ihmiset eivät viihdy ulosteissa, mutta runsaat ulosteet eivät ole vain esteettinen haitta, vaan myös potentiaalinen terveysriski.

Koska ongelma on koko ajan vaikeutunut, olisi järkevää ja kohtuullista aloittaa direktiivin ja kotimaisen lain täsmentäminen keinoista, joilla tämä tosiasiallinen haittaeläin saataisiin siirtymään pois ihmisten ilmoilta. Nykyhallitukselta tosin tuskin uskaltaa odottaa parannuksia tilanteeseen.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20190722 (20190722)