Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Brexit jakaa ja hajottaa Britanniaa

Uusi Suomi Pekka Pihlanto 31.10.2019

Toimittaja ja tietokirjailija Matti Mörttinen kirjoittaa (Yle.fi 30.10.), että moni uskoo Euroopan unionin olevan luhistumassa ja että kansallisvaltioiden on parasta päättää itse kaikista asioistaan. EU:n romahduksen sijasta olemme kuitenkin saaneet seurata yhdistyneen kuningaskunnan hidasta hajoamista.

Britannian rakoilun merkkejä on olemassa, joskaan emme ole vielä nähneet varsinaista hajoamista – kylläkin kansakunnan voimakkaan kahtiajaon brexitin kannattajiin ja vastustajiin. Yksi seuraus käynnissä olevasta prosessista voi silti olla toimittajan maalailema Skotlannin itsenäistyminen ja myös Pohjois-Irlannin yhdistyminen Irlannin tasavaltaan.

Skotlannissa on vahva itsenäisyyttä kannattava vähemmistö, joka voi muuttua enemmistöksi brexit-sekoilun edistyessä. Matkakirjailija Bill Bryson kirjoitti teoksessaan The Road to Little Tribbling kuvaavasta episodista, jonka hän koki aikoinaan Skotlannissa matkustaessaan.

Hän seurasi eräässä pubissa muiden asiakkaiden mukana televisiosta Englannin ja Italian välistä jalkapallo-ottelua. Kun Englanti teki maalin, kirjailija oli ainoa, joka nosti kätensä pystyyn, mutta kun oli Italian vuoro saada pallo vastustaja verkkoon, pubiyleisö kajautti raivoisan riemuhuudon ja siemaisi tuopeistaan pitkän kulauksen.

Skottien parissa esiintyvää itsenäistymisen halua voi kuitenkin hillitä maan taloudellinen riippuvuus valtakunnan muista osista, mikä panee epäilemään, tulisiko se toimeen omillaan. Nähtäväksi jää, haluaako säkkipillikansa siitä huolimatta kärsiä suurehkon elintason laskun hintana itsenäisyydestään.

Toteutuessaan brexit tulisi olemaan Britannian taloudelle ankara suonenisku, jonka rajuutta useimmat kansalaiset ja poliitikot eivät tunnu vielä käsittävän. Oletettavasti se koettelisi vielä kovemmin Skotlannin tapaista vaatimattomasti kehittynyttä aluetta. Jos Skotlanti päättäisi kuitenkin itsenäistyä, sen EU-jäsenyys epäilemättä korvaisi vähitellen näitä menetyksiä.

Pohjois-Irlannin taloudellinen asema lienee Skotlantia edullisempi, jos se liittyy EU-jäsenmaa Irlantiin. Vaikea ongelma Pohjois-Irlannissa on ristiriita unionia Britannian kanssa kannattavien unionistien ja itsenäisyyttä tai liittymistä Irlantiin kannattavien nationalistien välillä. Tähän kietoutuu vielä uskonto, sillä unionistit ovat pääosin protestantteja ja nationalistit katolisia.

Brexitin kansaa jakava vaikutus tulee jatkumaan todennäköisen brexitin jälkeenkin ties kuinka kauan. Kun kansalaisille valkenee brexitin jälkeen syntyvä elintason lasku, johon kytkeytyy lisääntynyt työttömyys, pula elintarvikkeista ja lääkkeistä, kansa saattaa ryhtyä syyttämään poliitikkoja ja jopa riehumaan kaduilla.

Brexitin myötä ei siis synny auvoista suvantovaihetta, jossa kansakunta nauttii täydellisestä itsemääräämisoikeudesta. Kuten toimittaja Mörttinen toteaa, brexit on harhakuva siitä, että yksittäinen maa voisi pitää yllä ehdotonta itsemääräämisoikeutta sekä käydä kauppaa ja tehdä muuta yhteistyötä ympäristönsä kanssa vain omilla ehdoillaan.

Jos brexitin toteutuu, alkavatkin ankarat tulli- ja kauppasopimusneuvottelut sopivien kumppanimaiden kanssa. Kokemusten mukaan ne voivat kestää vuosikausia. Varsinkin jos ero on sopimukseton, lähdetään liikkeelle nollapisteestä. Brittien edessä on pitkän piinan jatko-osa – oli erosopimus minkälainen tahansa. Ja kansan kahtiajako jatkuu.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20191031 (20191031)