Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Uusi taksilaki oli susi jo syntyessään

Uusi Suomi Pekka Pihlanto 2.1.2020

Heinäkuussa 2018 voimaan tullut taksilaki on todettu epäonnistuneeksi. "Ensin kyytien hinnat hieman laskivat ja mutta sitten nousivat voimakkaasti. Asiakkaat tuntevat enemmän turvattomuutta aiemmin luotettavaksi mielletyn suomalaisen taksin kyydissä ja kuljettajien ammattitaito on romahtanut. Taksien saatavuuden piti myös parantua, mutta se on paikoin huonontunut ja maaseudulla taksia ei välttämättä vain saa. Myös yhä useampi taksiyrittäjä jättää verot muiden maksettaviksi" (IS 23.1.).

Pääministeri Juha Sipilä ja liikenneministeri Anne Berner uskoivat sokeasti kilpailun ihmeitä tekevään voimaan haluamatta kuulla kriittisiä havaintoja. Tyypillistä markkinauskovaisen sokeutta. Nykyinen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on luvannut taksiuudistukselle "nopeaa korjaussarjaa", joka tulisi voimaan jo ensi vuoden alussa.

Kirjoitin kriittisen kommentit laista Turun Sanomiin jo ennen lain voimaan tuloa otsikolla Uusi uljas taksilaki:

"Heinäkuun alussa tulee voimaan uusi liikennepalvelulaki, joka vapauttaa taksipalvelut sääntelystä. Vapauksien nimiin vannovat iloitsevat ja monelle uudelle yrittäjälle ilmestyy leipäpuu. Mutta miten käy taksipalvelujen hinnan ja laadun? Kovin monessa viimeaikojen uudistushankkeessa asiakas on jäänyt sivurooliin – vaikka asiakas toki muistetaan puheissa mainita.

Taksiuudistuksen sanotaan parantavan palvelun saatavuutta kun uusia yrittäjiä rynnistää markkinoille. Myös taksimaksujen uskotaan halpenevan kilpailun ansiosta. Ruotsin ja Viron esimerkit kuitenkin osoittavat, että matkustajien kohtuuttoman rahastamisen vaara on meilläkin ilmeinen. Uudistuksen toteuduttua hinnoittelu on vapaa ja taksamittari ei ole enää pakollinen. Mittarin käyttökään ei tietenkään välttämättä takaisi rehellistä rahastusta, mutta nykykäytännössä ei ole esiintynyt ongelmia.

Muutoksen myötä väärinkäytösten vaara on olemassa varsinkin turistien kohdalla. Myös loppuillan ravintola-asiakkaat voivat muodostua rahastuskohteiksi, kun taksien kysyntä ylittää runsaankin tarjonnan. Kun mittaria ei ole, verottaja saattaa jäädä silloin tällöin nuolemaan näppejään. Viranomaiset neuvovat asiakkaita sopimaan laskun loppusumman etukäteen, ja kuljettajan on kerrottava asiakkaalle ennen matkaa, jos sen hinta ylittää sata euroa. Mutta miten asiakas pystyy todistamaan mitä sovittiin, jos hinta onkin yllättäen korkeampi? Suostuvatko kuljettajat kirjoittamaan sovitun summan matkan alussa paperille?

Eräs mahdollinen ongelma liittyy liikenneturvallisuuteen. Pakollisen taksikurssin käymistä ei enää vaadita, mutta edelleen on suoritettava ajokoe. Norminpurkutalkoiden ilmapiirissä saattaa alalle kuitenkin päästä nykyistä vähemmin taidoin varustettuja kuljettajia. Lisäksi autojen kirjo laajenee. Jopa kuorma-autolla ja mopoautolla pääsee taksarin ammattiin kiinni. Taksikylttiä ei autoissa enää tarvita.

Toivottavasti taannoinen pimeiden taksien ralli (Turun) kauppatorin laidalla ei sentään tarjoa esimakua uudistuksen nurjasta puolesta. Nämä autot olivat joskus kunnoltaan mitä sattui ja kuljettajan vieressä saattoi istua apumies tai koira. Kaiken kaikkiaan uudistuksessa on piirteitä, jotka ovat omiaan vähentämään asiakkaiden turvallisuuden tunnetta. On myös pelätty, että taksipalvelujen saatavuus heikkenee syrjäseuduilla, ja autot kasaantuvat kaupunkien keskustoihin, missä on paljon matkustajia. Näin normienpurkutalkoot lisäävätkin kansalaisten epätasa-arvoa.

Sopii kuitenkin toivoa, että vastuulliset taksiyrittäjät ottavat kilpailuvaltikseen nykytilanteen hyvät puolet: kuljettajien ja autojen tasovaatimukset, luotettavat taksamittarit, taksikyltit ja tehokkaat taksinvälityskeskukset." (Turun Sanomat 2.6.2018).

Olemme jo pitkään tienneet, että kaikki nämä pahat aavistukset toteutuivat. Jälleen kerran on pakko ihmetellä, mistä meille siunaantuu tällaisia taivaanrannan maalareita valtakunnan keskeisimmille päättäjänpaikoille. Tosi huono herraonni. Nähtäväksi jää, onko nykyhallituksemme osalta rouvaonni parempi.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20200123 (20200123)