Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Mitä voit tehdä välttyäksesi tartunnalta?

Uusi Suomi Pekka Pihlanto 13.3.2020

Tiedotusvälineistä olemme saaneet koronaviruksen torjuntaohjeita. Kädet on pestävä saippualla riittävän usein, aivastettaessa suu ja nenä on peitettävä nenäliinalla tai hihalla, jäätävä kotiin sairastamaan, on pysyteltävä poissa joukkotilaisuuksista, vältettävä matkustamista varsinkin tiettyihin maihin, jne.

Valtio on suositellut yli viidensadan osallistujan joukkotilaisuuksien peruuttamista – Ruotsissa kiellettiin yli tuhannen hengen tilaisuudet jo aikaisemmin. Mutta miten yksittäinen kansalainen voi suojautua jokapäiväisissä toimissaan?

Desinfiointinesteen käyttö ei ole yhtä tehokas keino kuin pesu vedellä ja saippualla. Desinfiointiaineen alkoholipitoisuuden pitäisi joidenkin asiantuntijoiden mukaan olla vähintään kuusikymmentä prosenttia. On myös muita ehkä vähäisiltä vaikuttavia keinoja, joilla voi yrittää torjua virustartunta.

Luonnollinen varotoimi on hansikkaiden käyttö esimerkiksi bussissa ja muilla julkisilla paikoilla, joissa joudutaan tarttumaan tukipylväisiin, ovenkahvoihin ja vastaaviin. Mahdollisuuksien mukaan pitäisi kokonaan välttää varsinkin ruuhka-ajan täysiä busseja ja yleensäkin tungosta, joissa on vaara saada pisaratartunta. Esimerkiksi täpötäysi hissi tai jono voi olla vaaran lähde. On myös neuvottu pitämään metrin turvaväli ihmisiin, joilla on sairauden oireita.

On sanottu, että marketeissa ostoskärryjen työntökahvat ovat virus- ja bakteeripesiä. Tuntuu aluksi oudolta työnnellä kärryjä ja poimia hyllyistä tavaroita hansikkaat kädessä, mutta siihenkin tottuu. Samoin kannattaa menetellä leivoshyllyjen ottimia käytettäessä kaupoissa ja baareissa.

Avoimia leivoskoreja ja ravintoloiden noutopöytiä on suositeltavaa vältellä, sillä edelliset asiakkaat ovat saattaneet jättää niihin viruksiaan.

Kassalla maksukorttia käyttäessä pääsee käsittelemästä likaista vaihtorahaa. Eräs mahdollinen tartuntalähde, joka ei tule heti mieleen, ovat taksien ja bussien turvavöiden salvat. Ne voi sulkea ja avata hansikkaat kädessä.

Pohdittaessa, mistä vielä voi mahdollisesti saada viruksen, tulee mieleen aamun sanomalehti. Jos jakaja on saanut tartunnan, voiko lehteä aamiaispöydässä selaava saada siitä viruksen? Entä

kirjaston kirja: kuinka kauan sairaan lukijan jättämät virukset elävät sen kansilla ja lehdillä?

Osa näistä varotoimista voi tuntua liioittelulta, mutta kuten tiedotusvälineet ovat kertoneet, koronavirus leviää alkuun päästyään pelottavan nopeasti. Tartunnan seuraukset voivat olla kohtalokkaat, joten huolettomuuteen ei ole aihetta. Parempi on liioitella torjuntaa, kuin vähänkään laiminlyödä sitä.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20200313 (20200313)