Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Hallitus teki Uudenmaan avaamisessa selvän virheen

Uusi Suomi Pekka Pihlanto 17.4.2020

Professori Lasse Lehtosen ja professori Asko Uotin mukaan Uudenmaan avaamisen sijaan olisi kaivattu tiukempia rajoituksia. He kyseenalaistavat hallituksen perustelut, joiden mukaan erot maakunnan ja muun Suomen tautitilanteissa ovat tasoittuneet (Iltasanomat 15.4., Laura Manninen).

Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorin ja HUS:in diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mielestä erot Uudenmaan ja muun Suomen välillä eivät ole ratkaisevasti pienentyneet sulun aikana. Keskeinen ero on, että muualla maassa tartuntaketjut on tähän asti pystytty jäljittämään ja katkaisemaan. Tartuntaketjujen jäljittäminen olisi hänestä olennaisen tärkeää, jotta epidemiaa pystyttäisiin hallitsemaan.

Lehtonen pelkää, että muualla maassa saatetaan pian olla samassa tilanteessa kuin Uudellamaalla, kun viruksen oireettomat kantajat liikkuvat taas muihin maakuntiin. ”Hallitus ampuu nyt omaan jalkaansa ja toimii vastoin omaa strategiaansa, jossa tartuntaketjuja pyrittiin katkaisemaan”, Lehtonen sanoo.

Samassa Iltasanomien artikkelissa Itä-Suomen yliopiston kunta- ja terveysoikeuteen perehtynyt oikeustieteen professori Asko Uoti pitää kaukaa haettuna verrata Uudenmaan tilannetta pieniin ja kaukaisiin alueisiin kuten Länsi-Pohja ja Kainuu. Niissä tartuntoja on todettu melko paljon suhteessa väestön kokoon mutta kuitenkin määrällisesti vähän.

Professori Uotin mukaan niiden sijaan pitäisi katsoa Varsinais-Suomea, Kanta-Hämettä, Kymiä ja Pirkanmaata. Niissä tapauksia on toistaiseksi vähän, mutta maakuntien riskiryhmiin kuuluvien asukkaiden terveys voi vaarantua, kun uusimaalaiset pääsevät levittämään epidemiaa etenkin mökkikuntiin.

Professoreiden mielestä liikkumisrajoitus olisi pitänyt purkaa vasta sitten, kun epidemia oltaisiin myös Uudellamaalla saatu hallintaan niin, että tartuntaketjut olisi taas pystytty jäljittämään. Siihen olisi voitu yltää tehostamalla rajoitustoimenpiteitä Uudellamaalla määräajaksi. Maakuntaan olisi voitu säätää esimerkiksi kasvomaskien käyttöpakko julkisilla paikoilla ja kielto yli kahden hengen kokoontumisille kolmeksi viikoksi, kuten Lehtonen ehdotti aiemmin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (rkp) mukaan hallituksen piti purkaa Uudenmaan sulku, koska se ei enää ollut valmiuslain edellyttämällä tavalla välttämätön toimi.

Lehtosen mukaan kulkutaudin aiheuttama vaara terveydelle kuitenkin hyväksytään Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa syyksi rajata kansalaisten liikkumisvapautta. Toimeenpanovallan edustajana valtioneuvostolla on velvollisuus suojata jokaisen perusoikeuksia, mukaan lukien henkeä ja terveyttä, professori muistuttaa.

Professori Asko Uoti arvioisi välttämättömyyttä laajemmasta perspektiivistä, pidemmällä aikajänteellä ja myös muiden perusoikeuksien pitkäaikaisen vaarantumisen näkökulmasta. Perusoikeuksiin kuuluvat keskeisesti myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Professori pelkää niiden vaarantuvan sitä vakavammin, mitä pidempään epidemia ja poikkeusolot kestävät. Sitä ei voi pitää perusoikeuksia rajoittavan välttämättömyysvaatimuksen tarkoituksena, Uoti sanoo.

Nämä asiantuntijat puhuvat aivan toista kuin hallituksen asiantuntijoinaan käyttämät virkamiehet, oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta. On askarreltu perustuslain tulkintojen kanssa, jotka ovat aina tulkitsijoiden subjektiivisia näkemyksiä. Sen sijaan olisi pitänyt keskittyä enemmän lääketieteellisiin tosiasioihin, eli taudin etenemistä koskeviin faktoihin ja myös sitä koskeviin ennusteisiin.

Suomalaistutkijat ovatkin esittäneet huolestuttavan ennusteen. Jos Suomi ei pysäytä koronavirusta, tutkijoiden laatiman epidemiamallin tuottaman ennusteen mukaan loppuvuosi on synkkä: tauti ryöstäytyy käsistä. Rajoitusten höllentäminen kesäksi voisi johtaa siihen, että Suomen tehohoitopaikat eivät enää riitä kaikille. Myös kuolemantapaukset nousisivat jyrkästi, sanovat tutkijat (Yle 16.4. klo 18.45).

Heidän mukaansa tähän asti Suomessa on otettu vasta aikalisä taistelussa koronavirusta vastaan vähentämällä ihmisten välisiä kontakteja. On silti yhä mahdollista, että koronaepidemia voi ryöstäytyä Suomessa jopa pahemmaksi kuin Italian synkimmillä alueilla.

Jos epidemiaa pyritään vain hidastamaan, koronaviruksen eteneminen jatkuu vääjäämättä. Silloin virus voisi tutkijoiden simulaation mukaan surmata vuoden kuluessa pelkästään Uudellamaalla 6 000 ihmistä ja koko Suomessa moninkertaisen määrän ihmisiä.

Vaihtoehtona on epidemian pysäyttäminen rajuilla toimilla. Tässä skenaariossa ihmisten lähikontaktien määrän ei anneta nousta nykytasolta ja tartuntaketjut jäljitetään nykyistä paljon paremmin. Silloin epidemia hiipuisi viimeistään syksyllä, ja kuolleiden määrä esimerkiksi Uudellamaalla voisi ennustemallin mukaan jäädä noin 600:aan. Se olisi kymmenesosa siitä, mitä laajemmassa epidemiassa kävisi.

Hallitus perusteli Uudenmaan sulun avaamista sillä, että se oli juridinen välttämättömyys, jolle ei ollut vaihtoehtoa. Tämäkään ei näytä pitävän paikkaansa, sillä terveys- ja valmiuslakijuridiikan asiantuntijat oikeustieteen professori Asko Uoti (Itä-Suomen yliopisto), terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen (Helsingin yliopisto) ja julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen (Tampereen yliopisto) toteavat, että Uudenmaan rajojen sulkemista olisi voitu myös jatkaa juridisesti kestävällä tavalla, jos niin olisi haluttu. Nyt ei haluttu. Lisäksi hallituksen perustelut olivat valikoivia (Yle 16.4. klo 20.41).

Toisin kuin väitetään, Rautiaisen mukaan perustuslakivaliokunta ei ole missään vaiheessa ollut estämässä Uudenmaan sulkua. Kyse on ollut enemmän “juridisesta sekasotkusta”. Rautiainen ei siis hallituksen oikeudellisia perusteluja purematta niele. Valmiuslain välttämättömyysedellytyksen täyttymistä on nyt tulkittu oikeudellisesti jopa THL:n lausunnossa ilman valtiosääntöasiantuntijoiden kuulemista. Myös professori Lasse Lehtosen mielestä Uudenmaan eristämisen jatkaminen olisi ollut helpostikin perusteltavissa epidemiologiaan nojautuen myös oikeudellisesti.

Asko Uoti toteaa, että välttämättömyysharkinta ei ole ikinä mitään kiveen hakattua mekaanista puuhaa, sillä juridiikka on perustelemisen taitoa ja taidetta. ”Nyt hallitus sitten taiteili näin”.

———–

Kaiken edellä esitetyn valossa viranomaiset ovat toimineet varsin tarkoitushakuisesti ja kiinnittäneet paljolti huomiota vääriin asioihin – sekä esittäneet toimilleen osittain virheellisiä perusteluja. On askarreltu juridisen kikkailun parissa sekä sivuutettu laajempi lääketieteellinen asiantuntemus nojautumalla vain virkamiehiin eli terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen sekä sosiaali- ja terveysministeriöön.

Päätöksellä on myös seurauksensa. Poistamalla Uudenmaan sulku perustuslain tulkintaan viitaten on avattu Uusimaalaisille mahdollisuus matkustaa kaikkialle maahan – ja joukossa on väistämättä myös viruksenkantajia, jotka eivät tiedä itse sitä. Samalla on luotu sellaista mielialaa, että epidemia olisi jotenkin voitettu, vaikka se on vielä alkuvaiheessaan. Tämä vain innostaa matkusteluun.

Pääministerin voimakas vetoomus kansalaisille olla matkustamatta mökille voi liian monen kohdalla kaikua kuuroille korville. Onkin odotettavissa, että Uudeltamaalta suuntautuu vilkas matkustajavirta mökkikuntiin ja samalla virus leviää maahan aivan uudella intensiteetillä.

Ehkä hallitusta ja muita viranomaisia lohduttaa se, että kaikki tapahtuu heidän näkemyksensä mukaan tiukasti perustuslakia kunnioittaen ja oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti. Vaikka tämä pitäisikin paikkansa, se ei lohduta sairastuvia ja heidän omaisiaan. Tällainen yksisilmäinen pykälävetoisuus ei oikeusvaltioon kuulu.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20200418 (20200418)