Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Presidentin huolestuneet puheet kaikuivat kuuroille korville

Uusi Suomi Pekka Pihlanto 26.5.2020

Presidentti Niinistö esitti Kultarantakeskustelussa (24.5.) huolensa EU-maiden velkojen yhteisvastuusta. Tästä aiheesta on Uudessa Suomessa julkaistu jo useita blogeja, mutta asia on sen verran tärkeä, että siitä on mielestäni aihetta kirjoittaa edelleen.

Presidentti kannatti no bail out -säännön noudattamista, eli kukin jäsenvaltio vastaisi vain omista veloistaan, ei muiden jäsenvaltioiden. Presidentin huoli sivuutettiin mediassa vähällä huomiolla tai sitten hänen ajatuksensa torjuttiin.

Pääministeri Marin totesi tässä keskustelussa, että Euroopan maiden pitää tulla ’pois poteroista ja tulla toisia vastaan’. Onko ’potero’ juuri mainittu EU:n periaate, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät vastaa muiden jäsenmaiden veloista ja merkitseekö ’vastaantulo’ vastuun ottoa muiden maiden veloista? Ainakaan hän ei tuntunut olevan samoilla linjoilla presidentin kanssa.

Pitäisikö meidän siis nöyrästi hyväksyä EU:lle ja samalla Suomellekin lisää velkaa ja vastuita? Jos mennään pelastamamaan taloudessaan suruttomasti eläneet etelän valtiot vastikkeettomalla rahalla, jota niiden ei siis tarvitse maksaa takaisin, ja johon ei liity talouden tervehdyttämisen ehtoja, niin entinen meno jatkuu.

Silloin taloutensa kunnolla hoitaneet maat, Suomi mukaan lukien, maksavat näiden maiden elintason jatkossakin. Miksi nämä muuttaisivat niille edullista automaattia, joka tuo heille ilmaista rahaa? Mutta meille se ei ole ilmaista. Jos ja kun vastuut laukeavat, me joudumme tinkimään elintasostamme, eli tekemään budjettileikkauksia ja velkaantumaan lisää. Leikkaukset on ruma sana, jota Kultarantakeskustelussa pyrittiin välttelemään.

Hyvin todennäköistä kuitenkin on, että jos EU:ssa totutaan käymään hyvin toimeen tulevien maiden kukkarolla, niin sitä tehdään jatkossakin yhä kasvavassa määrin. Edessä häämöttää liittovaltiokehitys, ja juuri siihen EU-eliitti pyrkii.

Liittovaltiossa enemmistö päättää ja pienet vikisevät – mutta turhaan. EU:n etu ei ole läheskään aina sama kuin jäsenmaan etu, varsinkaan pienen jäsenmaan. Jutta Urpilaisen tapaiset EU-eliitin jäsenet saavat leipänsä EU:sta ja siksi laulavat sen lauluja.

Saksan yhteisiä velkoja suosivan suunnanmuutoksen keskeinen syy lienee sille edullisen euron ja EU:n pystyssä pitäminen, sekä saksalaisten pankkien kaatumisen estäminen. Jos esimerkiksi Italian talous päästetään horjumaan, sitä lainoittaneet Saksan pankit joutuvat liemeen. Saksan kansallinen etu, jota ajatusta meillä omalta osaltamme vieroksutaan, näyttää olevan kuvassa mukana.

Suomea viedään tässä solidaarisuuspuheilla kuin sitä kuuluisaa pässiä narussa. On turha kuvitella itsekkäiltä etelän valtioilta solidaarisuutta meitä kohtaan, jos sattuisimme joskus olemaan sen tarpeessa. Kreikassa ollaan vieläkin käärmeissään Suomea kohtaan, kun me vaadimme tukemme edellytykseksi – tosin sittemmin lähes arvottomaksi osoittautuneita – vakuuksia.

EU ja maailma yleensäkin on tylympi paikka kuin EU-eliittiin kuuluvat uskovat.

Jälkikommentti:

Ilta-Sanomat kertoo (26.5.) pääministerin uusista näkemyksistä seuraavaa:

”Suomi haluaa, että uuden välineen kautta myönnettävälle tuelle asetetaan tiukkoja ehtoja, sanoo pääministeri Marin. Marinin mukaan poikkeuksellisessa tilanteessa on oltava valmiutta keskustella uudenlaisista ratkaisuista. Ratkaisun pitää hänen mukaansa olla tarkkarajainen ja läpinäkyvä. Hallitus ottaa hänen mukaansa tarkemmin kantaa, kun komissio on antanut esityksensä. Päätökset yhteisestä rahankäytöstä tehdään EU-maiden kesken yksimielisesti”. IS: EU-maiden rahankäyttö

Marin on kannattamassa EU:n antamalle tuelle ”tiukkoja ehtoja”. Mitä se tarkemmin ottaen tarkoittaa, selvinnee lähipäivinä. Hän on siis nyt eri linjoilla kuin Kultarantakeskustelusta saattoi päätellä. Mitenkään selkeä hänen näkemyksensä ei tosin silloinkaan ollut, mutta tuen ehdoista hän ei puhunut.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20200526 (20200526)