Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Oletko realisti vai idealisti?

Turun Sanomat Lukijan kolumni 23.6.2020

Todellisuuteen voi suhtautua monella tavalla – se ei ole oikeastaan missään mielessä sama kaikille. Jotkut pyrkivät näkemään sen mahdollisimman realistisesti, todenmukaisesti, ja toiset saattavat katsella ympärilleen idealismin ruusunpunaisten silmälasien läpi.

Seuraan tässä filosofi Sami Pihlströmiin viitaten näiden sanojen arkikielistä käyttöä. Realisteina pidetään niitä, jotka pysyttelevät ”jalat maassa”, konkreettisen todellisuuden tasolla ja idealisteiksi nimitetään yleviin aatteisiin, ihanteisiin tai muuhun ”henkevään” uskovia. Arjen realistit ovat siis todellisuustajuisia ja järkeviä toiminnan ihmisiä, kun taas idealistit ovat eräänlaisia haaveilijoita tai aatteellisessa ehdottomuudessaan jopa todellisuuspakoisia haihattelijoita.

Näistä piirteistä voi päätellä, että realistit tekevät ilmeisesti yleisesti ottaen perustellumpia ja siinä mielessä todenmukaisempia havaintoja ja niihin nojautuen ehkä "viisaampia" päätöksiä kuin idealistit.

Esimerkiksi kun poliitikko tai muu päättäjä haluaa korostaa päätöstensä hyvyyttä, hän saattaa tähdentää niiden perustumista tosiasioihin. On realismia pyrkiä nojaamaan faktoihin, vaikka se ei suinkaan ole helppoa, eikä aina mahdollistakaan. Päätöksethän koskevat yleensä tulevaisuutta, ja se on enemmän tai vähemmän hämärän peitossa. Kysymys on siitä, mitkä ovat kulloinkin tosiasioita ja mistä sellaisia saadaan.

Varsinkin politiikassa on äänestäjiin vaikuttamiseksi ainakin puhuttava idealistisiin tavoitteisiin viitaten, vaikka puhuja olisi realisti, ja usein idealismi myös vaikuttaa päätöksiin. Joutuuhan niin idealisti kuin realistikin toimimaan tavoitteellisesti, ja tavoitteiden omaksuminen vaatii yleensä, ellei aina, jonkinlaista ideaalisuutta. Toisin sanoen on mietittävä jotakin sellaista hyvää, joka on vielä haaveen asteella. Itse asiassa suurin osa ihmisistä lienee jonkinlainen sekoitus realismia ja idealismia.

Idealismilla on realismiin verrattuna selvä vahvakin puolensa, sillä idealistit voivat esimerkiksi keksiä aivan uusia ideoita. Osa niistä voi realistien yllätykseksi toimiakin.

Uutta luova tieteellinen tutkimus perustuu realistiselle ajattelulle, sillä tutkijat pyrkivät nojaamaan oletuksensa todellisuuteen sekä yleensäkin siihen, mitä tiedetään. Toki idealismia tulee mukaan pakostakin jo tavoitteellisuuden takia, ja yksinkertaisesti siksi, että tutkijakin on ihminen.

Varsinkin aina silloin, kun on luotava jotakin aivan uutta, tarvitaan siis annos idealismia, joka on kuitenkin pidettävä aisoissa harkitsevan realismin avulla. Tässä asetelmassa kysymys siitä, miten hyvin uutta luova ihminen pystyy pitämään mielikuvituksensa ja idealisminsa kurissa. On toisaalta päästävä irti tutusta ja koetellusta johonkin uuteen, mutta pidettävä samalla jalat maassa.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20200624 (20200624)