Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Kansanedustaja ei saa olla puoluekoneiston tahdoton marionetti

Turun Sanomat Pekka Pihlanto 15.8.2020

Kansanedustajan tehtävä on kunniakas, onhan hän kansan edustaja: kansalaiset ovat hänet eduskuntaan valinneet. Siten edustajan tehtävä on pääpiirteissään selvä: hän hoitaa kansalaisten yhteisiä asioita.

Kansanedustajaehdokkaat kertovat vaalikampanjassaan, mitä he tulisivat edustajana tekemään kannattajiensa hyväksi. Hän ei siis olekaan koko kansan, vaan kannattajiensa edustaja. Kannattajat löytävät edustajansa tämän ajamien asioiden ja edustaman ideologian avulla. Kun ehdokas nostaa kuvaannollisesti ylös tietyn värisen lipun, sen alle hänen kannattajansa kerääntyvät.

Kansanedustajan ensisijainen tavoite on tulla valituksi uudelleen. Tietenkin hän pyrkii edistämään vaalipiirinsä etua, sillä näin hän saa seudulta kannattajia.

Kuvaan kuuluu myös puoluejärjestelmä, sillä vain poikkeustapauksessa kansanedustaja ja sellaiseksi pyrkivä pärjää omillaan. Juuri puolue nostaa mainitun ideologisen lipun salkoon eli määrittelee puolueen sekä samalla sen kelpuuttamien ehdokkaiden tavoitteet.

Kansanedustaja on siten puolueensa valtuuttama ja hyväksymä kansan edustaja. Hän ei voi ajaa haluamiaan asioita vapaasti, vaan puolue valvoo hänen toimiaan – ellei hän satu itse olemaan puolueen johdon jäsen. Niinpä puolueen etu voi monesti olla tärkeämpi kuin vaikkapa kannattajien näkemys.

Entä kansakunnan ja maan etu? Kansanedustajan on yleensä syytä edistää näitä sellaisina, kuin puolue ja puolueohjelma ne tulkitsevat. Samaa on sanottava maan ja EU:n etujen rajankäynnistä: lähinnä puolue arvioi, miten se ratkaistaan.

Kansanedustajan ja puolueen välillä on siis tietynlainen alistussuhde. Sitä säätelee puoluekuri: jos kansanedustaja intoutuu toteuttamaan ajatuksiaan liian vapaasti, puoluekoneisto ryhtyy palauttelemaan häntä ruotuun. Suunnilleen samoin toimii eduskunnassa ryhmäkuri.

Puoluekurilla on ainakin äänestäjien keskuudessa hiukan huono maine. Äänestäjän mielestä puolueen byrokraatit saattavat joskus estää kansanedustajansa hyvät aikeet. Ei ole aloitteellisesta kansanedustajastakaan mukavaa, jos pieni puolue-eliitti päättää asioista hänen päänsä yli. Turun Sanomien pääkirjoittaja otsikoi siteeratessaan kyselytutkimuksen tuloksia (7.8.): Puolueet hieman huonossa huudossa. Siinä on puolueille pohdiskelun aihetta. Puoluejärjestelmä on tietenkin välttämätön. Yksittäiset ehdokkaat eivät voi hoitaa kaikkea sitä työtä, mitä tavoitteiden määrittelyssä ja käytännön toiminnassa on tehtävä. Puolueiden ja myös kansalaisten etu kuitenkin vaatii, että kasvoton puolue-eliitti ei kaappaa liian suurta osaa vallasta kansan edustajilta.

Kansanedustaja ei todellakaan saa olla tahdoton marionetti, jota puoluekoneisto liikuttaa. Toki myös kansanedustajan henkilökohtaisista ominaisuuksista riippuu, miten suuren liikkumatilan ja vaikutusvallan hän pystyy itselleen hankkimaan. Siinä on meillä äänestäjillä tärkeä lisänäkökohta etsiessämme sopivaa ehdokasta.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20200815 (20200708)