Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Minkälainen ihminen oikein on?

Martinranta 3/2020 Pekka Pihlanto 16.10.2020

Perimmäinen olemuksemme lienee kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. Minkälainen ihminen siis on? Tiedosta voi olla hyötyä halutessamme ymmärtää omaa ja muidenkin käyttäytymistä – esimerkiksi poliitikkojen kannanottoja.

Erään vastauksen tähän kysymykseen tarjoaa filosofi Lauri Rauhalan (1914-2016) kehittelemä holistinen ihmiskäsitys. Sen mukaan ihminen on olemassa kolmessa muodossa. Niistä kehollisuus on helppo ymmärtää: se on sitä, minkä me näemme toisissamme ja peilistä itsestämme: fyysinen olemuksemme.

Myös toinen ulottuvuutemme, tajunnallisuus eli havainnointi- ja ajatteluprosessimme tuntuu ymmärrettävältä. Teemmehän havaintoja ja ajattelemme koko valveillaolomme ajan. Olemme sitäkin kautta olemassa. Jos epäilee tätä, voi miettiä, mitä olisimme ilman tajunnallisuutta: pelkkä keho.

Mutta kun Rauhala määritteli, että me olemme myös situationaalisuutta eli kaikkea sitä, mihin olemme kehollisina ja tajunnallisina olioina suhteissa, saatamme pudota kärryiltä. Saksankirjassa sanottiin: Mann ist was er isst, ihminen on sitä, mitä hän syö. Samaan tapaan kaikki muukin kuin ruoka, minkä kanssa joudumme tekemisiin, vaikuttaa osaltaan siihen mitä me olemme.

Olemme syntyneet tiettyyn perheeseen, tietylle paikkakunnalle, johonkin valtioon ja kulttuuripiirin, jne. Kaikki nämä muovaavat meitä, kuten myös opiskelumme, työmme ja ystävyys- sekä muut suhteemme. Identtiset kaksoset muuttuvat vähitellen erilaisiksi, jos toinen heistä alkaa elää eri ympäristössä kuin toinen. He ajattelevat ja puhuvat vähitellen aivan eri tavalla ja eri asioista, ja näyttävätkin ehkä erilaisilta kun vuodet vierivät.

Nähdessämme tiellä tutun henkilön, tajuntaamme syntyy merkitysten joukko, jonka avulla ymmärrämme, että naapurin Kallehan siinä astelee. Merkitykset ovat monenlaisia, tietoa, tunnetta, uskoa, toivoa, jne. Meille saattaa syntyä Kallen näkemisestä miellyttävä tunne ja toivomme hänen pysähtyvän juttelemaan.

Merkitysten syntymiseen tarjoaa oman panoksensa meidän kehollisuutemme: näkö-, kuulo- ja tuntoelimemme, aivomme sekä hermostomme, jotka tekevät havaitsemisen ja ajattelun mahdollisiksi. Situationaalisuus puolestaan tarjoaa asetelmaan Kallen kävelemässä meitä kohti. Tajunnallisuudessamme on niin sanottu maailmankuva, joka sisältää aikaisemmin syntyneitä merkityksiä. Niiden fyysisenä varastopaikkana ovat aivomme.

Maailmankuvassamme on mm. merkityksiä, jotka ovat syntyneet aikaisemmista kohtaamisista Kallen kanssa. Kun nämä havaintomme yhdistyvät tajunnallisuudessamme aikaisempiin merkityksiin, syntyy ymmärryksemme mukavasta kaverista nimeltä Kalle. Tämän tapaamisen aikana muodostuneet uudet merkitykset täydentävät maailmankuvaamme.

Tähän tapaan meidän kaikkien elämää voidaan kuvata ja analysoida kehollisuuden, situationaalisuuden ja tajunnallisuuden yhteispelinä. Kaikki nämä tarvitaan. Usein ajatellaan kalevalaisittain, että aivoni ajattelevat.

Rauhala halusi määritellä erikseen tajunnallisuuden maailmankuvineen, voidakseen paremmin kuvata, mitä havainnoidessamme tapahtuu.

Tarkinkaan aivofysiologinen kuvantaminen ei kerro paljonkaan kokemustemme taustoista tai sisällöistä. Tarvitaan siis tämän kehollisen ulottuvuuden lisäksi myös tajunnallisuus, jonka avulla kukin saa halutessaan maailmankuvansa sisältämän ymmärryksen kuvatuksi sanallisesti.

Jos haluamme ymmärtää vaikkapa poliitikon näkemystä EU:n tukipaketista, me voimme miettiä hänen situationaalisuuttaan: minkälaisessa maailmassa hän on elänyt ja elää, siis minkälaisia merkityksiä on kertynyt hänen maailmankuvaansa. Hänen maailmankuvansa sisältämät tosiasiat, ideologiset mieltymykset, puoluetausta ym., ja hänen sen hetkinen ympäristönsä vaikuttavat siihen, minkä kannan hän ottaa tukipakettiin. Mitä paremmin onnistumme perehtymään henkilön maailmankuvaan ja situationaalisuuteen, sitä paremmin voimme ymmärtää – ja ehkä myös ennakoida – hänen käyttäytymistään.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20201017 (20201017)