Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Mistä mielipidekirjoittaja saa aiheensa

Turun Sanomat Pekka Pihlanto 2.12.2020

Lehtiin ja sosiaaliseen mediaan kirjoittava saa usein ehdotuksia sopivista aiheista. Yleensä kuitenkin otan nykyisin aiheeni uutisvirrasta eli median tarjonnasta. Haluan siis kirjoittaa päiväkohtaisista asioista, sellaisista joista puhutaan ja jotka kiinnostavat ihmisiä. Tutkijan taustani vaikuttanee siihen, että pyrin pysymän asialinjalla ja välttämään "taiteellista vaikutelmaa", johon kuuluu asioiden maalailu ja liioittelukin.

Monet urani aikana tekemistäni tutkimuksista käsittelivät ihmisten käyttäytymistä, ja tämä taustan ansiosta olen edelleen kiinnostunut inhimillisestä tekijästä. Esimerkiksi presidentti Donald Trumpia käsitelleet kirjoitukseni ovat osiltaan heijastumaa tästä: on kiinnostavaa analysoida, minkälainen persoona on näin poikkeuksellisen, usein suorastaan mielettömältä vaikuttavan toiminnan taustalla. Samalla on kiinnostavaa pohdiskella, miten tämä vaikuttaa demokratiaan, hallinnon toimivuuteen ja sen uskottavuuteen.

Valikoituvat aiheet ovat siis suuressa määrin henkilökohtaisesti koskettavia, omaan maailmankuvaan sitoutuvia. Siksi melkein poikkeuksitta minulle ehdotetut aiheet eivät ole "ottaneet tulta" ja ovat siten jääneet toteuttamatta. Siitä huolimatta on kiinnostavaa saada aihe-ehdotuksia, sillä joskus ne ovat suorastaan erinomaisia.

Yleisesti pitää paikkansa, että kirjoituksen kohteeksi valikoituvan aiheen on saatava kirjoittajassa aikaan tunne-elämys, innoitus, joka aktivoi kirjoittamismotivaation. Näin on siitäkin huolimatta, että kirjoittajan tarkoituksena olisi kirjoittaa viileää asiatekstiä. Ei siis vain taiteilija tarvitse inspiraatiota, vaan kaikki luovaa työtä tekevät. Ehkä myös ojankaivuun aloittaminen vaatii inspiraation?

Tietyn aiheen inspiroivuus voi vaihdella eri ajankohdissa. Aihe voi olla myöhemmin sopiva, vaikka se olisi tullut aikaisemmin hylätyksi. Ja vastaavasti jokin periaatteessa aina ajankohtainen aihe ei vain tietyllä hetkellä kelpaa kirjoittajalle. Tietenkin päiväkohtainen uutisteema on jo päivän, parin päästä vanhentunut, mutta on myös aiheita, jotka eivät vanhene. Käsillä oleva kirjoitus on esimerkki sellaisesta.

Joskus kuulen sellaisia kommentteja joistakin paljon tunnekuohua aiheuttavista aiheista, että tällaista roskakasaa ei kannattaisi pöyhiä. Minua tällainen näkökohta ei häiritse. Epäkohtiahan tässä ollaan usein etsimässä ja kiinnittämässä lukijoiden huomiota niihin. Tätä voisi kutsua journalistiseksi otteeksi. Samaan tapaan ymmärtääkseni toimittajat pyrkivät käsittelemään epäkohtia ja omalaatuisuuksia, jotka kiinnostavat ja joskus kiihdyttävätkin lukijoita.

On toisaalta syytä tiedostaa, että maailmassa on paljon sopusointuista ja hyvääkin, mutta harva halunnee, että niihin keskityttäisiin mielipide- tai uutissivuilla. Toki näillekin asioille on syytä uhrata toisinaan huomiota, mutta mielestäni ei päätoimisesti. Kell' onni on, se onnen kätkeköön, sanotaan. Ehkä siksi, että oman onnellisuuden ja yleensäkin hyvien asioiden käsittely voi ärsyttää. Siitä ei myöskään opita mitään. Sen sijaan ongelmien esiin nostamisen tuloksena parhaassa tapauksessa niitä ryhdytään ratkaisemaan.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20201202 (20201202)