Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Turun puukottaja ja asianajaja eri linjoilla

Uusi Suomi 20180410 Pekka Pihlanto

Turun puukottaja on esiintynyt tuomioistuimessa vastaamassa viime elokuussa Turussa tapahtuneista puukotuksista, joissa kuoli kaksi ja haavoittui kahdeksan ihmistä. Syyttäjä vaatii tekijälle elinkautista vankeusrangaistusta terroritarkoituksessa tehdyistä kahdesta murhasta ja kahdeksasta murhayrityksestä.

Syytetyn asianajaja katsoo teot tapoiksi ja tapon yrityksiksi, joihin ei liity terroriteon tarkoitusta. Syytetty puolestaan ilmoitti puheenvuorossaan aikoneensa leikata kahdelta ihmiseltä päät ja sen jälkeen piiloutua – ja tämän jälkeen jatkaa päiden leikkaamista.

Tämä viittaa vastoin asianajajan näkemystä siihen, että hänellä oli tarkoitus tappaa ihmisiä. Siten kysymys näyttäisi olevan murhan tunnusmerkistöön kuuluvasta harkinnasta. Lievempää tekoa tappoa ei tehdä harkinnan pohjalta vaan satunnaisen päähänpiston seurauksena.

Asianajaja katsoo myös, että teot eivät olleet murha, koska tekoja ei ollut tehty erityistä raakuutta tai julmuutta osoittavalla tavalla. On outo tulkinta, että isokokoisella veitsellä suoritettu ihmisen kurkun katkaiseminen ei osoittaisi erityistä julmuutta.

Tekojen harkinnanvaraisuuteen viittaa myös tekijän vähitellen tapahtunut radikalisoituminen, ja hänen etukäteen kirjoittamansa ääri-islamistinen manifesti, jolla hän pohjusti terroritekoja. Hän ilmoitti motiivikseen teoilleen sen, että Yhdysvallat oli suorittanut tuhoisan iskun Syyriaan ja hän halusi kostaa.

Asianajaja kieltää tekojen yhteyden terrorismiin, koska näin tuomio lievenisi, jos teot katsottaisiin tapoiksi. Murhista seuraa elinkautinen tuomio riippumatta siitä, oliko kyseessä terroriteko tai.

Myös terrorismitulkinnan osalta syytetyn puheet ovat ristiriidassa puolustusasianajajan väitteiden kanssa. Syytetty katsoi olevansa terroristijärjestö ISISin soturi. Myös hänen edellä mainittu kostomotiivinsa, hänen kirjoittamansa manifesti sekä radikalisoitumisensa ääri-islamilaiseen suuntaan viittaavat terrorismiin. Terroriteon tunnusmerkistöön kuuluu myös, että tekijä on pyrkinyt pelon aiheuttamiseen kansalaisten keskuudessa.

Jokainen järjissään oleva ihminen tajuaa että jos hän puukottaa ihmisiä julkisella paikalla, missä kuka tahansa paikalla ollut olisi voinut joutua teon kohteeksi, se aiheuttaa pelkoa ja kauhua kansalaisissa. Tekijähän todettiin syyntakeiseksi mielentilatutkimuksessa, joten hänen mielentilansa oli normaali.

ISISin terroritekojen nimenomaisena tarkoituksena on pelon ja epävarmuuden aiheuttaminen kohdemaan ja yleensä länsimaiden kansalaisissa, joten pelon tunteen aiheuttaminen oli "ISISin soturin" ilmeinen tarkoitus.

Asianajaja ja hänen asiakkaansa ovat siis eri linjoilla, sillä asianajaja yrittää kääntää puukotuksia "tavallisiksi tapoiksi" vastoin asiakkaansa puheita ja tosiasioita, joita tekojen taustoista tiedetään. Puolustuksen epätoivoista tilannetta kuvaa lisäksi se, että sen asiantuntijana käyttämä Martin Scheinin saivarteli oikeudessa terrorismia koskevan lain sanamuodoista: oliko kysymys teoista "valtiota" vai "maata" kohtaan. Syyttäjä totesi, että tällä ei ole asiassa merkitystä.

Saattaa kuitenkin lopulta käydä niin, että asianajaja saa asiakkaansa pään käännetyksi omalle linjalleen, jonka mukaan tekijä ei aikonutkaan leikata päitä eikä katsonut toimineensa ISISin soturina, vaan toimi äkillisestä päähänpistosta.

Tässä tilanteessa mitataan tuomareiden ammattitaito ja ryhti: heidän ei ole pakko uskoa tällaisia mielenmuutoksia, joiden syy ja lähteet ovat ilmiselvät.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20180411 (20180411)