Ay-johto haukkui Sammon Wahlroosin ehdotuksen kansalaispalkasta

www.helsinginsanomat.fi tulosta | sulje ikkuna KOTIMAA POLITIIKKA -------------------------------------------------------------------------------- Ay-johto haukkui Sammon Wahlroosin ehdotuksen kansalaispalkasta (1.5.2001)

 

Peruspalveluministeri Soininvaaralta varovaista tukea

Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos sytytti sanaharkkansa ay-liikkeen kanssa uudelleen maanantaisella lehtihaastattelulla Uutispäivä Demarissa. Ay-johtajat kiirehtivät tyrmäämään Wahlroosin esityksen työttömyyden ratkaisemisesta 5 000-6 000 markan kansalaispalkalla. Palkansaajien suurimman keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne kuvasi ehdotusta "täysin tuulesta temmatuksi". Ennakkotiedot ay-järjestöistä kertoivat, että myös vappupuheissa Wahlroosin ehdotus tulee olemaan yleinen irvailun aihe. SAK:laisen kunta-alan ammattiliiton KTV:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori katsoi, että odotuksia näin suuresta kansalaispalkasta on turha herättää: "Se ei ole rahoituksellisesti mahdollinen". "Minun mielestäni hyvinvointivaltiossa on kaksi peruselementtiä, ja ne ovat verovaroin rahoitetut palvelut ja perusturvaa tarkoittavat tulonsiirrot - ja tässä järjestyksessä", Santamäki-Vuori sanoi. "Tulonsiirtouudistuksetkaan eivät saisi tapahtua palveluiden kustannuksella."

Wahlroos oli haastattelussa sitä mieltä, että suomalainen työttömyysongelma on ennen kaikkea heikoimmin koulutettujen työttömyyttä. Hänen mukaansa on tehtävä valinta: nämä ihmiset ovat joko työttömiä, tai heille tarjotaan mahdollisuutta työllistyä pätkätöissä ja pienellä palkalla ilman koko sosiaaliturvan menetystä. Santamäki-Vuoren mielestä Suomessa on paljon paremmat edellytykset myös kouluttamattomien työllistämiseen kuin monessa muussa maassa. "Sellaisissa maissa, joista nämä mielikuvamallit haetaan, kouluttamattoman väen ongelma on paljon dramaattisempi kuin meillä. Siellä koulutusjärjestelmä ei pysty tuottamaan edes perusvalmiuksia." Myös Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen haukkui ehdotuksen. "Edes 8 000 markan kuukausipalkka ei verojen jälkeen nykyisin riitä Wahlroosin ehdottaman kansalaispalkan yläpuolelle", Lehtinen sanoi. Hän arvioi, että Wahlroosin ehdotuksen suuruinen kansalaispalkka kaatuisi keskiluokan veroilla maksettavaksi. Teollisuuden ja työnantajien TT:n johtaja Jussi Mustonen katsoi, että töissä olemisen pitäisi aina olla ensisijainen keino saada toimeentulo. Hänen mukaansa kansalaispalkkamalli edellyttäisi erittäin perusteellista remonttia perusturvajärjestelmään.

Tukea Wahlroos sai sen sijaan peruspalveluministeriltä Osmo Soininvaaralta (vihr). Soininvaaran mukaan Wahlroosin analyysi rakennetyöttömyyden syistä on oikea: "Meillä työllistetään aika lailla priimaväkeä vaan." Soininvaara on ollut näkyvin kansalaispalkkaa kannattanut poliitikko Suomessa. Hänen mukaansa malli edellyttäisi työehtosopimusten yleissitovuuden säilyttämistä, jotta työnantajat ja työntekijät eivät voisi alentaa yhdessä palkkoja ja siirtää pääosaa alennuksesta valtion maksettavaksi. Tämänkin jälkeen Wahlroosin esittämässä mallissa on Soininvaaran mukaan kolme ongelmaa. "Ensinnäkin siinä taitaa olla hieman vappulisää", Soininvaara sanoo. Sen lisäksi suomalaisessa järjestelmässä pitäisi säilyttää hänen mielestään ainakin lapsilisät ja asumistuki, eikä yhdistää myös niitä osaksi kansalaispalkkaa. Soininvaaran mukaan syynä ovat asumisen kustannusten suuret erot sekä se, että lasten aiheuttamia kustannuksia pitää tasata. Kolmas ongelma on, että nykyistä suurempi perusturva saattaisi kannustaa syrjäytymään. "Siihen on liitettävä työn vastaanottovelvollisuus." Wahlroos täydensi ehdotustaan maanantaina Helsingin Sanomille niin, että lapsilisien ja asumistuen säilyttäminen sopii siihen hyvin. "Sitten summaa pitää vastaavasti alentaa. Se on poliittinen päätös".

Soininvaaran mukaan suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä muistuttaa jo nyt erittäin paljon kansalaispalkkamallia: työmarkkinatuen, asumistuen, lapsilisien ja muiden perusturvaelementtien yhteisvaikutus on valtion näkökulmasta hyvin samankaltainen kuin kansalaispalkka. Sen sijaan yksittäisten ihmisten kannalta Suomen systeemissä on edelleen monia talousihmisten kielellä ei-kannustavia piirteitä: Joillekin lisätulojen hankkiminen ei ole kovin houkuttelevaa koska tuloista ei jää mitään käteen. Soininvaaran mukaan Suomi voisi ilman lisäkuluja siirtyä järjestelmään, jossa lapsilisät ja asumistuki säilytettäisiin ja muut perusturvaelementit yhdistettäisiin nykyistä noin 2 600 markan työmarkkinatukea kymmenisen prosenttia isommaksi kansalaispalkaksi.

--------------------------------------------------------------------------------

ATTE JÄÄSKELÄINEN / Helsingin Sanomat atte.jaaskelainen@sanoma.fi

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20010501 (20010501) o o AJK kotisivu