Moottorisaha pohjalaisittain 

Sohojua vaam präiskyy, ku mä polojin kirkolta kotia päin. Mull oli pyäräjjopparilla uus moottorisaha paketis ja sarves kilaji mukavasti kalijat ja kossu. Molin hyvällä päällä, vaikka satooki rapaskaa, ja Kainaastolloukool lumia. Joku präiskötti uurella tojotallansa mun märijäksi jo mennes. Viimmeeses mutkas ennen kotomarkkia mä kuulim pyssym pamahruksen ja kauhiaa äläkkää. Ku mä pääsim pihahan, näin notta naapurin Pertti riehu puusolan työnä pyssyn kans ja solan kivijalaav vieres oli kaks kuollutta kissiä 
  • Tapakko sä jumalauta mun kissit? 
Mä huurin ja polokaasij jarrut kii. Pyörä pysähty ku seinähäj ja mä kaaruun nurinniskoon sen kans. Molinvarma notta ainaki kossu hajos siinä rytäkäs ja enää minen ollu hyvällä päällä. Pertti toikkarootti mua kohoren, se roikotti toises käres kuollutta kissiä ja toises kivääriänsä. 
  • Sullom Matti saatana aiva liikaa nuota elukoota, aiva liikaa Matti saatana mä sanon! 
Soli meleko kovaa juovuksis, oli kuulemma keitelly omiansa Prännarim mettis ja vielä retostellu kylällä notta ny on sitte sellaasta lääkkyä nottei valtion tavarakaa pärijää. Mä sanoon, nottei soo ihimisten työtä ruveta toisten kissia teurastamahan ilimal lupaa, mutta soli jo lähärös, eikä kuunnellu mua ollenkaa. Se mennä hontturootti pitkin ojam penkkaa ja molaji itteksensä 
  • Soon asia ny niin notta Pertil on tussari, soon asia ny niin ny ja saatana mä sanon notta Mattilar rakit lähtöö täältä helevettihin huutamasta soon sellaanel laki jotta ny... 
Enempää minen kuullu, ku se katos pyssyynensä mutkahan. Mä istuun horvin siinä portahilla ja kattelin niitä kissinraatoja. Soli Pertti tipahuttanu toisen keskelle pihaa ja siinä se retkotti pää tohojona. Mä meinasin siivota ne pois haisemasta, mutta sitte mun silimäni osuuvat pyärähäj ja mä päätin notta otan suruhuni yhyren kalijan. Noliki kaikki potut ehejinä ja muutaman kalijan jäläkehem mä aukaasin koskenkorovan ja menin tupahan lavittalle istumahan. 

Ulukona alakoo olla jo pimiää kum mä sain koko potuj juotua. Menim pihalle vähä hengittelemähän ja sielä ulukona mun silimihin osuu taas se melekeem päätöön kissi ja se toinen, jolta Pertti oli onnistunu tosahuttamahan koko peräpäänki aiva tohojoksi. Mua alakoo ottaa nii helevetisti aatamihij, jotta minen tienny mitä olisin teheny. Nevan takaa pilikotti valua ja mä päätil lähtiä kyläälemähäm Pertin työ. 

Tolisitta ittekki nauranu jos olisitta nähäny Pertin akan ilimehen ku mä tryskäsin eteesestä suoraa keittiöhöj ja prämähytim moottorisahan käyntihin. Sylyvi huusi Luojaa ja Herraa ja piteli syränalaansa ja juaksi sitte herättämähän Perttiä sohovalta. Mä menin sen peräs ja annoon konehelle lisää kaasua ja tempaasin olohuonehem pöyrän palooksi. Siinä vaihees Perttiki oli jo tullu tolokkuuhinsa ja päästyänsä ylähä sohovalta se alako huutaa niinku salavettava. Ku se näki mun ilimehen, se peräänty takaasi keittiöhön akkansa suojihi. Mä annoon sahan soira, jurvalaaset parokkikalut meni nätisti palooksi ja kirijahyllysta vaam primahteli krääsat alaha. Ku molim mielestäni tarpeheksi tuhua teheny, mä sammutin sahan ja menim Pertin etehe seisomaha. Mä kopahutin sitä sahalla reitehe. 

  • Soli Pertti viimmeenen kerta ku mun kissit tapoot, Pertti saatana son asia ny niin. 
Niin mä sanoon ja lähärin kotia.
 

Lähetä palautetta! 

Kirjoita tähän tai lähetä tavallinen sähköpostiviesti o

Kirjoita tähän nimesi:

..ja sähköpostiosoitteesi:



Asko Korpela 20010205 (20010205) o o AJK kotisivu